Pelien arvokortit ja oheistuotteet jättibisnes

Ajan hammas on purrut napakasti myös videopeleihin: pelit ovat siirtyneet yhä enemmän verkkoon ja myös tapa rahastaa asiakkaita on mullistunut.

Peliohjelmisto- ja multimediayhdistys Figman mukaan Suomen pelialan myynti oli viime vuonna yli 186 miljoonaa euroa. Digipelien osuus siitä on 60 prosenttia.

Digipelityypeistä suurin ja mahtavin on mobiilipelit, joita myytiin arviolta noin 37 miljoonalla eurolla. Mobiilipelien suosio näkyy myös niihin tiiviisti liittyvien lisäaika- ja arvokorttien myynnissä.

Tarkkoja euromääriä niiden myynnistä ei kuitenkaan ole enää tarjolla muun muassa luokitteluongelmien vuoksi.

– Se on niin kirjava markkina. Jos esimerkiksi yksinkertainen HDMI-kaapeli olisi Sony Playstation -merkkiä, se periaatteessa olisi siihen videopeliin liityvä tuote, kun sitten taas triljoona muuta merkkiä ei olisi, Figman tiedottaja Jiri Koivuniemi perustelee lisätarvikkeiden myyntiraporteista luopumista.

Arvokorttien osto on tuttua valtaosalle pelaajista. Moni peli-ikäisen lapsen vanhempi on huomannut, että niihin käytetty raha voi jopa ylittää konsolilaitteeseen ja videopeliin tehdyn perusinvestoinnin.

Figma on hyvin tietoinen korttien suosiosta. Koivuniemen mukaan lisäaika- ja arvokorttien myymälämyyntiä seurataan vaikkei siitä raportoidakaan.

– Videopeleihin liittyvien korttien kokonaismyynnin hahmottaminen on kuitenkin todella hankalaa. Fyysiset, kaupasta ostettavat arvokortit rekisteröityvät osaksi fyysisten pelien myyntiä, kun taas esimerkiksi Playstation-kaupasta ostetut kortit ovat osa pelien digimyyntiä. Ja sitähän me emme seuraa samalla tavalla kuin myymälämyyntiä, Koivuniemi selittää. 

Figman käyttämä digipelien myyntiarvio lasketaan pohjoismaisista tapahtumatiedoista, joihin sisältyy 804 826 uniikkia maksavaa digipelaajaa. Näitä tietoja on täydennetty muista lähteistä, kuten pelikehittäjien ja julkaisijoiden myyntitiedoista.