"Pelastusrahaston kasvattaminen syöksee Ranskan velkakriisiin"

Euroopan johtajat sopivat viikonloppuna, että Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) vahvistamiseksi ei käytetä Euroopan keskuspankin (EKP) apua.

Useat lähteet kertoivat, että Saksa onnistui torppamaan Ranskan ehdotuksen ERVV:n eli pelastusrahaston muuttamisesta väliaikaiseksi pankiksi. Sellaisen EKP:n rajaton lainaaminen olisi siitä tehnyt.

Pelastusrahastoa tukevat siis edelleen euroalueen ne valtiot, jotka lainaa markkinoilta vielä saavat.

Tämä asettaa pelastusrahaston luotettavuuden kyseenalaiseksi, sanovat monet asiantuntijat.

Ranskasta tulee ongelma

Financial Timesin toimittaja James Mackintoshin mielestä on olemassa todellinen riski, että ERVV:stä tulee nopeasti hyödytön.

Kun Italia ja Espanja joutuvat pelastettavien listalle, ne eivät voi enää taata pelastusrahaston lainoja. Sen jälkeen rahaston lainoista 42 prosenttia takaisi Saksa, ja noin kolmanneksen takaisi Ranska.

Ranska on kuitenkin itse ongelmissa, sillä sen pankit ovat sijoittaneet valtavia summia Etelä-Euroopan ongelmamaihin. Niiden mahdollinen pääomittaminen tekee Ranskan velkataakasta niin suuren, että sen AAA-luokitus todennäköisesti tippuisi. Ranskalais-belgialainen Dexia-pankki kaatui jo.

Toisaalta ERVV:n koon kasvattaminen ja Ranskan takaamien lainojen suhteellinen kasvu saattavat nekin riittää Ranskan velkaluokituksen tippumiseen. Ranskan ja Saksan uusien velkakirjojen korkoero on jo historiallisen suuri. Tällä menolla Ranskan maksama korko muuttuu sietämättömän suureksi.

Kolumnisti Wolfgang Münchau kertoo Financial Timesissa, että Ranskan putoaminen AAA-luokasta kaataisi koko pelastusrahaston. Hän on kauhuissaan päättäjien suunnitelmista.

"Pelastusrahaston koon täytyy olla ainakin biljoona euroa"

Taloustieteilijä Paul Krugman kirjoittaa päivän kolumnissaan The New York Timesissa, että itse itsensä toteuttavan velkakriisin Italiassa voi pelastaa enää rahasto, jonka varannot ovat niin suuret, ettei sijoittajille jää mitään epäselvyyksiä maan selviämisestä.

Sen pitää olla tarpeeksi suuri pystyäkseen lainaamaan rahaa tarvittaessa myös Espanjalle. Jos rahaston koko ja luotettavuus ovat uskottavia, sen varoja ei todennäköisesti tarvitsisi koskaan käyttää. Sijoittajat uskoisivat tällöin, että Espanja ja Italia selviävät. Pelkkä usko pienentäisi maiden velkojen korkoja tarpeeksi eikä rahastoa siis tarvittaisi.

Rahasto on kuitenkin luotava, jotta sitä ei tarvitse käyttää. Sillä täytyy olla mahdollisuus lainata yli biljoona eli yli tuhat miljardia euroa, sanoo Krugman. Europäättäjät suunnittelevat sen kasvattamista valtioiden takuilla.

Rahaston koko on juuri se ongelma, joka saattaa syöstä myös Ranskan velkakriisiin. Euroalueen kolmanneksi suurin talous Italia ei voi osallistua rahaston kasvattamiseen, koska se joutuu turvautumaan itse sen apuun. Toiseksi suurin talous eli Ranska olisi tällöin suurissa ongelmissa.

Ranskan valtionvelka on jo 90 prosenttia bruttokansantuotteesta. Taskussa on reikä, sanoo Krugman.

EKP:n tultava apuun

Krugmanin mielestä kriisiin ei ole muuta ratkaisua kuin se, että EKP takaa pelastusrahaston lainat. Tämä helpottaisi Italian, Espanjan ja Ranskan oloa merkittävästi.

Sellaista ei kuitenkaan voida edes harkita, sanovat päättäjät Brysselissä. EKP:n mandaatti estää sen. Krugman väittää, että etevät lakimiehet kyllä vääntäisivät mandaatin sellaiselle mutkalle, että se sallisi pelastusrahaston tukemisen.

Suurempi ongelma on se, että eurojärjestelmä on rakennettu taistelemaan 1970-luvun kaltaisia talousongelmia vastaan. Nyt vastassa ovat samat ongelmat kuin 1930-luvulla. Euroopan päättäjät ovat luoneet eurolla itselleen nykyaikaisen kultakannan, jonka jäykkyys uhkaa jo koko EU-projektia.

Lähteet:

Lue myös:

    Uusimmat