Pelastuslaitosten on osattava hoitaa ydinturma tai kaivospalo

Pelastuslaitosten arki on pullollaan hälytysajoja liedelle kärähtäneiden ruokien tai tupakan sytyttämien vuoteiden äärelle. Millainen valmius pelastuslaitoksella on silloin, kun tapahtuu jotain erikoista, kuten eilinen tulipalo Pampalon kultakaivoksessa?

Ilomantsin kaivostyöläisten pelastaminen yli sadan metrin syvyydestä sujui moitteitta, koska Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksessa oli varauduttu myös alueen harvinaisiin, kaivostulipalojen kaltaisiin onnettomuuksiin.

– Jos pelastuslaitoksen alueella on kultakaivos, laitoksen on hallittava luolastoon meneminen, taustoittaa sisäasiainministeriön valmiusjohtaja Janne Koivukoski.

Koivukosken mukaan jokaisen pelastuslaitoksen tehtäviin kuuluu alueellaan erityiskohteiden riskitekijöiden hallinta, oli alueella sitten kaivoksia, satamia, öljynjalostamoja, ydinvoimaloita tai muita kemiallisia vaarakohteita.

– Lain mukaan pelastuslaitoksella pitää olla valmius hoitaa viivytyksettä alueensa kaikki mahdolliset pelastustoimet, Koivukoski jatkaa.

Paikallistuntemus arvossaan Lapissa

Lain noudattaminen on erityisen haastavaa Lapissa, jossa on paljon kaivoksia, mutta vähän pelastuslaitoksia ja henkilökuntaa. Useiden tehtävien vastuu jää sopimuspalokunnille, joiden henkilöstön koulutustaso vaihtelee. Paikallisesta osaamisesta yritetään kuitenkin pitää kiinni.

– Tilanteissa vaaditaan paikallistuntemusta, kuten Pampalon tapaus todisti. Pelastuslaitokset harjoittelevat onnettomuustilanteita mahdollisuuksien mukaan varsinaisissa kohteissa, kuten kaivoksissa ja ydinvoimaloissa, kertoo pelastustoiminnan johtamisen vanhempi opettaja Tapio Neuvonen Pelastusopistosta.

Koivukosken mukaan myös ydinvoimalapaikkakunnilla alueen pelastustoimen henkilöstö on koulutettu toimimaan voimaloissa.

– He osaavat alan erityispiirteet ja tavat toimia ja harjoittelevat voimalassa useasti, Koivukoski kertoo.

Neuvosen mukaan pelastustoimi ei pärjäisi ilman paikallisten erityiskohteiden hallintaa.

– Henkilöstöä on vaikea kouluttaa kattavasti valtakunnallisesti. Esimerkiksi kaikilla ei ole valmiuksia eikä ohjeistusta Ilomantsin kaivoksen kaltaisiin vaativiin savusukellustehtäviin.

Kuopiossa toimiva Pelastusopisto on ainoa varsinainen pelastushenkilökuntaa Suomessa kouluttava oppilaitos. Palomiehen peruskoulutusta tarjoaa lisäksi Helsingin pelastuskoulu, jossa koulutus painottuu myös pääkaupunkiseudulla tarvittavaan toimimiseen maanalaisissa kohteissa, kuten metrotunneleissa.

Lue myös:

    Uusimmat