Pelastajista on pulaa uimarannoilla

Rantapelastajia on vaikea saada kaikille valvontaa kaipaaville rannoille. Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton edustajan mukaan rantojen turvallisuus paranee hitaasti.

- Uimahallien turvallisuuden saaminen hyvään kuosiin kesti viidestä kymmeneen vuotta. Nyt kun ollaan rantojen kanssa alkutekijöissä, aika voi olla vielä pitempi, sanoo liiton koulutussuunnittelija Vesa Kälviäinen.

Suurin osa Suomen yleisistä uimarannoista on kuntien ylläpitämiä. Lain mukaan uimarannan ylläpitäjän pitää arvioida rannan riskit ja hoitaa turvallisuusjärjestelyt. Harva kunta tiesi tästä, kun Kuluttajavirasto kartoitti uimarantojen riskejä pari vuotta sitten.

Kuntien tiedot uimarannoista eivät myöskään aina perustuneet tosiasioihin vaan olettamuksiin. Pahimmillaan kunnat eivät tienneet veden syvyyttä uimarannalla edes hyppypaikoilla.

Ylitarkastaja Niina TorvelaTurvatekniikan keskuksesta arvelee, että kunnat alkavat vähitellen ymmärtää rooliaan paremmin. Toimintaa valvoo paikallinen terveystarkastaja, jonka tulisi tarkastaa rannat kerran vuodessa. Torvelan mukaan tarkastuksia ei kuitenkaan pystytä tekemään aivan niin paljon.

Esimerkiksi Jyväskylän 11 suuremmasta rannasta vain yhdellä on valvoja. Kaupungin terveystarkastajan Tuula Svanin mielestä se riittää, sillä kävijöitä ei ole kovin paljon.

(MTV3 - STT)

Katso Meeri Ylä-Tuuhosen juttu

Lue myös:

    Uusimmat