Pelaaminen pahimmillaan äärimmäisen yksinäistä puuhaa

Ikääntyvien ja ikääntyneiden rahapelaamisesta tiedetään hyvin vähän. Ilmiö rajoittuu pitkälti mielikuviin eläkeläisistä markettien raha-automaateilla, mutta nyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on puuttunut asiaan.

THL:n teettämässä katsauksessa esitellään ikääntyneiden rahapelaamista ja kuvataan kokemuksia haitallisesta rahapelien pelaamisesta.

Yhteistä haastateltaville on kokemus rahapelaamisesta elämää hallitsevana ongelmana. Suurin huoli aiheutuu taloudellisen tilanteen romahtamisesta. Pelaamiseen liitetään myös voimakas häpeän tunne, jonka vuoksi sitä on salattu läheisiltä ja tuttavilta.

Projektipäällikkö Jenni Kämppi sanoo, että monella pelaaminen kiertyy mielessä isoksi vyyhdeksi.

- Omien havaintojeni perusteella sanoisin, että pelaaminen lähtee yksinäisyyden kokemuksesta, ja pelaamisella halutaan hakea sisältöä elämään. Pelaamisella voidaan hakea myös omaa pientä hetkeä kriisien keskellä. Lopulta pelaaminen voi viedä kuitenkin mukanaan, jonka jälkeen iskee helposti syyllisyys ja suru rahojen hupenemisesta.

Myös pelin tuoma sosiaalinen ilo - pelataan yhdessä ja jaetaan kokemuksia - voi johtaa peliongelmaan.

- Iäkkäät suomalaiset eivät välttämättä ole kovinkaan huonokuntoisia enää. Lisäksi heillä on rahaa ja vapaa-aikaa käytössään. Sosiaalinen, mukava tekeminen vetää pelaamaan. Yhdessä ääripäässä ovat he, joille pelaaminen muodostuu ongelmaksi. Sitten on paljon heitä, jotka ovat viihde- ja ongelmapelaajien välissä. Se on harmaa vyöhyke, jossa meitä suomalaisia on paljon, Kämppi sanoo.

Kämppi kuitenkin muistuttaa, että monella pelihallissa yksinäisyyttä torjuvalla pelaaminen on hallussa, eli se ei johda automaattisesti ongelmiin.

- Mutta siinä vaiheessa, kun pelaaminen vie kaiken ajan ja rahat, se on äärimmäisen yksinäistä puuhaa.

Valtaosa iäkkäistä vastaajista pitää rahapelien haitallista pelaamista vakavana ongelmana.

Lue myös:

Lue myös:

    Uusimmat