Poliitikot ja asiantuntija arvioivat ilmastosopua

 Grahn-Laasosen mukaan ratkaisu antaa hyvän pohjan lähteä ilmastoneuvotteluihin muun maailman kanssa. Ympäristöministerin mukaan EU näyttää suuntaa kattavan ja sitovan globaalin ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi Pariisissa ensi vuonna.

 Grahn-Laasonen pitää Suomen kannalta tärkeänä, että myös kustannustehokkuus on mainittu tavoitteena taakanjaossa päästökaupan ulkopuolisella sektorilla eli esimerkiksi liikenteessä, maataloudessa ja jätteiden käsittelyssä. Suomelle päästökaupan ulkopuolisen sektorin taakanjaosta aiheutuvat kustannukset selviävät ministerin mukaan tarkemmin vasta myöhemmin.  

Pekkarinen: Poukkoilua

Keskustan kansanedustaja ja eduskunnan suuren valiokunnan jäsen Mauri Pekkarinen kritisoi EU-huippukokouksen ilmasto- ja energiaratkaisua. 

Pekkarisen mukaan sopimuksessa luovuttiin velvoitteesta lisätä uusiutuvien polttoaineiden osuutta liikenteessä, vaikka aikaisemmissa päätöksissä velvoitetta on nostettu.

  - Se on suurten maiden sanelemaa poukkoilua alan teollisuuden kustannuksella, Pekkarinen sanoo.  

Hänen mukaansa suomalainen teollisuus on panostanut uusiutuvien liikennepolttoaineiden valmistamiseen, ja velvoitteen poistuminen johtaa epävarmuuteen niiden kysynnän jatkumisesta.  

Pekkarisen mukaan oli myös virhe jättää päästötavoitteet jakamatta maakohtaisesti.

 - On erittäin sattumanvaraista ja kyseenalaista, täyttyvätkö tavoitteet, kun ei ole maakohtaisia velvoitteita.  

Sinnemäki pettyi 

Vihreiden kansanedustaja ja suuren valiokunnan jäsen Anni Sinnemäki olisi toivonut ilmastosovusta kunnianhimoisempaa. Hän kritisoi erityisesti sitä, että energiatehokkuuden tavoite ei ole sitova.  

Sekä energiatehokkuuden että uusiutuvan energian tavoitteet ovat hänestä nyt niin matalalla, että edistystä ei ole luvassa.  
Sinnemäki toivoi Suomen vientiteollisuudenkin kannalta, että tavoitteet olisivat sitovia, jotta kotimaan osaamiselle olisi enemmän markkinoita.  
  
 EK:n asiantuntija kehuu EU:n ilmastopäätöstä

EK:n asiantuntijan mukaan EU-johtajien ilmastosopimus on edeltäjäänsä parempi. EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström kehuu esimerkiksi sitä, että keskitytään yhteen päätavoitteeseen, kasvihuonepäästöjen vähentämiseen 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta.  

Edelliset ilmastotavoitteet olivat hänen mukaansa ongelmallisia, koska niissä oli päällekkäisiä tavoitteita.  
Ohlström sanoo tiedotteessa, että Suomen elinkeinoelämä näkee ilmastonmuutoksen hillinnän tärkeänä.

Suomen on kuitenkin hänen mukaansa pidettävä huoli siitä, että saatavilla on kohtuuhintaista energiaa, jotta Eurooppa olisi houkutteleva sijaintipaikka investoinneille ja teolliselle tuotannolle.