Pegasos-hinaajan uppoamiseen vaikutti moni asia

Hinaaja ei ollut merikelpoinen, koska sitä ei oltu katsastettu. Onnettomuudessa menehtyi laivan konemestari.

Onnettomuustutkintakeskus on löytänyt puutteita viestinnästä sekä aluksen käsittelystä ja ominaisuuksista suomalaisen hinaaja Pegasoksen onnettomuudessa. Pegasos kaatui ja upposi Helsingin edustalla marraskuussa 2003. Laivan konemestari hukkui turmassa.

Pegasos oli avustamassa panamalaista konttialusta MSC Hinaa Helsingin Länsisatamaan. Konttialuksen jouduttua käyttämään konettaan Pegasos joutui vaaratilanteeseen: hinaajan perä osui konttialuksen potkurin jättövirtaan, minkä jälkeen hinaaja kääntyi poikittain ja kaatui heti sen jälkeen.

Pegasosin päällikkö myöhästyi hinauskoukun hätälaukaisussa tapahtuman yllätyksellisyyden ja nopeuden vuoksi.

Puutteellisuudet avustuksen yhteisessä suunnittelussa ja kommunikoinnissa operaation kaikissa vaiheissa loivat edellytykset vaaratilanteen syntymiselle, katsoo onnettomuuden tutkintalautakunta.

Vaaratilanne syntyi, kun viestintä epäonnistui avustettavan laivan pääkonetta käynnistettäessä.

Vaaratilanteen kehittymiseen onnettomuudeksi myötävaikutti hinausköyden normaali kiinnitystapa hinaajaan.

Kaatumisen aiheutti lopulta hinaajan heikko vakavuus ja se, että tapahtuman nopeuden vuoksi päällikkö ei ehtinyt laukaista hinauskoukkua ennen hinaajan kaatumista.

Hinaaja ei ollut merikelpoinen katsastuksen umpeutumisen ja vaatimukset alittavan vakavuuden vuoksi.

Tutkintalautakunta antoi turvallisuussuosituksia varustamoille, luotsausliikelaitokselle ja Merenkulkulaitokselle.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat