Pasta ja liikunta purevat syysmasenukseen

Kaamosmasennus on yksi lauantaina vietetyn Maailman mielenterveyspäivän Suomessa esiin nousseista aiheista. Hämärään ja talviseen vuodenaikaan sidoksissa olevaa masennusta esiintyy 5-10 prosentilla suomalaisista. Masennusta lievempiä oireita valittaa huomattavasti useampi.

Kaamosmasennukselle on tyypillistä, että sen oireet toistuvat säännöllisesti samaan vuodenaikaan, eivätkä ne johdu esimerkiksi menetyksistä, paineista tai muuten vaikeasta elämäntilanteesta. Kaamosmasennus ilmenee muun muassa ilottomuutena, ärtyisyytenä, univaikeuksina ja epäselvinä kipuina. Siihen liittyvät myös energiatason lasku, jatkuva väsymys ja uneliaisuus sekä sosiaalisen aktiivisuuden väheneminen. Kaamosmasentuneen kasvava ruokahalu johtaa usein yli viiden kilon painon nousuun talvella. Talviaikainen masennus, väsymys ja univaikeudet sekä hiilihydraatin tarve näyttävät lisääntyvän etelästä pohjoiseen mentäessä. Naisten on todettu kärsivän kaamosmasennuksesta miehiä enemmän. Alttius oireiluun näyttäisi pahenevan vanhenemisen myötä. Taipumuksen kaamosmasennukseen on myös todettu periytyvän.

Karkit pasta ja valo auttavat

Kaamosmasentuneen ruokahalu kasvaa serotoniinin puutteessa, jolloin turvaudutaan esimerkiksi pastaan, leipään ja makeisiin. Hiilihydraattipitoinen ravinto lisää insuliinineritystä ja parantaa samalla serotoniiniaineenvaihduntaa. Haittavaikutuksena on kuitenkin painonnousu. Alkoholikin parantaa hetkeksi serotoniiniaineenvaihduntaa, mutta kuluttaa samalla serotoniinia ja pahentaa masennusta edelleen. Kaamosmasennusta voidaan torjua kirkasvalohoidolla ja fyysisellä aktiivisuudella ja serotoniinin poistumista hidastavilla masennuslääkkeillä.

Kirkasvalohoidon tarve vaihtelee yksilöllisesti sekä syksyn säiden että valoisuuden mukaan. Myös hämärässä tai ikkunattomissa tiloissa työskentely tai vuorotyö saattavat altistaa oireille. Etelä-Suomessa valohoidon tarve alkaa viimeistään lokakuussa ja jatkuu helmikuulle. Valohoitoa annetaan korkeintaan tunti kerrallaan 3-5 päivänä viikossa. Hoito alkaa tehota jo ensimmäisellä viikolla, mikäli kyse on nimenomaan kaamosmasennuksesta tai -väsymyksestä. Kun hoito lopetetaan, sen vaikutus lakkaa melko nopeasti.

Lääkkeiden ja valohoidon lisäksi liikunta ja sosiaalinen aktiivisuus ovat hyväksi kaamosmasennuksen hoidossa. Vaikutus välittyy ainakin osittain kehon lämmönnousun kautta. Saunan ja kuumien kylpyjen vaikutusta ei sen sijaan toistaiseksi tunneta. Vaikeasti oireilevien tai itsemurha-aikeita hautovien hoidon tulisi tapahtua lääkärin valvonnassa. On myös hyvä muistaa, ettei kaikki masennus tai väsymys ole kaamosmasennusta.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat