Parhaimmat lapsuusmuistot kiireettömiä

Lämpimimmät vanhempia koskevat lapsuus- ja nuoruusmuistot muodostuvat kiireettömistä ja tavallisista hetkistä. Tällaiseen tulokseen on tullut yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Mikko Innanen, joka on tutkinut Jyväskylän yliopistossa valmistuneessa liikuntapedagogiikan väitöskirjassaan lukiolaisten aineita.

150 rantasalmelaista ja forssalaista lukiolaista kirjoittivat tutkimusta varten aineen, joissa nuoret kertoivat omista muistoistaan hyvistä hetkistä isän ja äidin kanssa.

-Tytöt kertoivat esimerkiksi kävelyillä käymisistä äidin kanssa. Pojat taas kertoivat esimerkiksi kalassa käymisestä isän kanssa. Kiireetön hetki voi olla myös sohvalla löhöilyä tai kahden kesken olemista vain jommankumman vanhemman kanssa, Innanen kertoo. Hän näkee vanhemman ja lapsen välillä hiukan samankaltaisen auktoriteettiasetelman kuin valmentajalla ja valmennettavalla on.

-Kasvaminen hyväksi urheilijaksikaan ei edellytä pelkästään eteenpäin menoa ja tehokkuutta. Tekemisen keskellä pitäisi muistaa myös pysähtyä, jotta arki ei olisi pelkkää treenaamista. Parhaat urheilutuloksetkin tulevat tätä kautta, Innanen sanoo.

Muistojen äiti on pullantuoksuinen

Lukiolaistyttöjen luomat tarinat äidistä loivat yleensä eräänlaisen kaaren. Lapsuudessa tytär ja äiti olivat yhtä, murrosiässä oltiin tukkanuottasilla ja nyt taas lähempänä.

-Hyvä äitisuhde muodostui heidän tarinoidensa perusteella riidan ja sovinnon tasapainosta. Siinä pitäisi olla tilaa eri mieltä olemiselle, mutta ristiriidat täytyy pystyä myös sopimaan, Innanen sanoo. Tyttöjen isämuistoissa oli myös negatiivisia piirteitä, kuten alkoholismia ja etäisyyttä. He ymmärsivät usein syynkin niihin, sillä isällä oli saattanut olla henkilökohtaisessa elämässä ongelmia, joiden vuoksi hän ei kyennyt sellaiseen vanhemmuuteen kuin tyttäret olisivat toivoneet.

-Pojat eivät lähteneet tällaiseen ongelmien selittämiseen. He elävät lukioiässä vasta oman maskuliinisen identiteettinsä rakentamisen vaihetta ja oma isä on se läheisin malli, johon tuon ikäinen poika itseään vertaa. Sen samaistumiskohteen epäonnistumisista on varmaankin vaikea tuossa vaiheessa kertoa ulkopuolisille.

Pojat etenivät äitimuistojensa kertomiseen aineissaan yleensä isän kautta. Hyvä muisto äidistä liittyy heillä usein turvallisuuteen ja kotiin ja siihen, että äiti on läsnä. Esimerkiksi jouluun, kun pöytä on täynnä ruokaa ja koko perhe on koolla.

-Tämä oli toisaalta odotettavissakin, mutta pelkästään yleisten odotusten mukaisia aineita en usko nuorten kirjoittaneen. Kyllä näiden hetkien on täytynyt olla oikeastikin heille hyvin tärkeitä, Innanen sanoo.

Elämys on hyvä - pakkoelämys ei

Elämysten jahtaaminen ei välttämättä Mikko Innasen mukaan johda hyviin tuloksiin lasten kasvatuksessa. Väitöstyönsä perusteella hän pitää merkittävämpinä hetkinä pieniä, lähes arkisia tapahtumia.

-Tärkeä hetki voi olla esimerkiksi isän kanssa kahdestaan 8-vuotiaana katsottu lännenelokuva, se seuloutuu muistoihin vielä aikuisenakin. Ei ole hyvä, jos nämä hetket puuttuvat kokonaan ja vapaa-aika on pelkkää disneylandia.
(STT)