Parempia antibiootteja kemian nobelisteilta

Kemian Nobel-palkinnon jakavat tänä vuonna kolme molekyylibiologia.

Intialaisamerikkalainen Venkatraman Ramakrishnan, israelilainen Ada Yonath ja Yhdysvaltain Thomas Steitz ovat kukin tahoillaan selvittäneet yhtä elämän perustavanlaatuisinta prosessia, ribosomien toimintaa DNA:ssa. Heidän tutkimuksillaan on suurta merkitystä uusien antibioottien kehittämiseen mutta myös elämän tieteellisen perustan ymmärtämiseen.

Nykyaikaiset antibioottien parantava vaikutus perustuu niiden kykyyn erottaa ja pysäyttää bakteerien ribosomien toiminta, joilloin bakteeri ilman proteiinia tuottavaa ribosomiaan kuolee.

Tutkijat ovat selvittäneet kontreettisesti ribosomien satojen tuhansien atomien sijainnin. Työhön on käytetty supersuurentavaa rontgenkristallografiaa.

Intiassa syntynyt 57-vuotias Ramakrishnan työskentelee nykyisin Cambridgen yliopistossa Britanniassa, Thomas Steiz, 69, Yalen yliopistossa Yhdysvalloissa ja israelilainen Ada Yonath, 80, Weizmann-instituutissa Israelissa.

Tiedetoimittajien ennakkosuosikkina oli ympäristöarvoihin sopiva aurinkopanelin keksijä, sveitsiläinen Michael Grätzelkan. Hänen yksikertainen, halpa keksintönsä hyödyntää titanoxidin nanokristalleista, ohuesta kerroksesta valolle herkää väriä, joka toimii saman periaatten mukaan kuin kasvien klorofylli ja muuttaa aurinkonvalon energiaksi.

Myös chicagolainen Samuel Stupp saa vielä odottaa nobeliaan nanomateriaalinsa kanssa. Stupp kehittää tekniikkaa, jossa nanotekniikkaa hyödynnetään kehon osien korjaamisessa: kasvatetaan hermosolujen välille siltoja tai saadaan verisuonet kasvamaan yhteen. Poikkitieteellistä siis.

Lue myös:

    Uusimmat