Mainos

Pappi elää kovan kontrollin alaisena

Suomalaiset papit elävät tiukan kontrollin alaisena. Pappeja valvovat sekä seurakuntalaiset että viranomaiset, piispa, tuomiokapituli, oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies.

Kontrolli alkaa papiksi vihkimisestä ja jatkuu vielä eläkepäivinä. Tampereen yliopistossa perjantaina tarkastetun väitöskirjan mukaan pappien hairahduksista langettujen rangaistusten määrä oli erittäin vähäinen.

Oikeustieteen lisensiaatti Eeva-Kaarina Nurmirannan julkisoikeudellinen tutkimus papin opin, virkatoiminnan ja elämän valvonnasta kattaa pappiskunnan virka- ja käytösvirheet vuosilta 1940-1989.

Aineisto perustuu kahdeksan tuomiokapitulin, hovioikeuksien, korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiin. Nurmiranta muistuttaa, että saarnavirkaan vihkiminen asettaa papille erilaisen velvoitteen esimerkillisyyteen kuin muille virkamiehille.
-Papin täytyy elää niinkuin opettaa kirkon opin mukaisesti. Se on kova vaatimus, mutta pappi sitoutuu siihen pappisvihkimyksessä seurakunnan, piispan ja Jumalan edessä.

Lupaus toimia esikuvana seurakunnalle koskee sekä virkaa että elämää viran ulkopuolella.

Väitöstilaisuuden vastaväittäjinä toimivat professori Heikki Kulla Turun yliopistosta ja professori Jouko Sihvo Helsingin yliopistosta. Kustoksena oli professori Seppo Laakso.

Siveettömyys suurin ryhmä

Pappien virka- ja käytösvirheitä tuli kantelun, tuomioistuimen päätöksen, piispantarkastuksen tai muun ilmitulon kautta 50 vuoden aikana esille liki 550. Tuomioiden määrä jäi kuitenkin vähäiseksi. Niitä annettiin yhteensä 175.

Papin elämää koskevissa ratkaisuissa papin epäsiveellinen tai paheellinen elämä - huoruus - muodosti suurimman yhtenäisen ryhmän, josta annettiin 21 tuomiota.

Rangaistuksena käytettiin viidessä tapauksessa määräaikaista erottamista pappisviran toimittamisesta. Ankarin rangaistus eli pappisviran menettäminen tuomittiin vain neljä kertaa: kerran siveettömyydestä, kerran riidasta ja eripurasta sekä kahdesti muusta yleisen tuomioistuimen tuomitsemasta rikoksesta, joka teki papin sopimattomaksi virkaan.

Papin virkatoimintaa koskevissa ratkaisuissa suurimman ryhmän muodosti avioliittoon vihkiminen. Epäselvyydet painottuivat sodanjälkeisin vuosikymmeniin, ja niistä annettiin 20 rangaistusta.

Papin oppia koskevissa tapauksissa rangaistuksia ei tuomittu. Vakiintuneeksi käytännöksi muodostui se, että tuomiokapituli ei ryhtynyt toimenpiteisiin, vaan se antoi asian piispalle. Piispan myöhemmin tuomiokapitulille antamassa ilmoituksessa kerrottiin papin pysyvän kirkon tunnustuksen mukaisessa opissa.
(STT)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.