Palvelutalojen paloturvallisuudessa parantamisen varaa

Vanhusten palvelutalojen paloturvallisuudessa on Suomen pelastusalan keskusjärjestön Spekin mukaan paljon parannettavaa. Viimeaikaiset vanhusten asuintalojen palot osoittavat Spekin mielestä sen, ettei paloturvallisuuteen panosteta tarpeeksi varsinkaan avohuollossa.

Spekin mukaan avohuollon ongelmana on se, että asuntoja eivät koske tiukat paloturvallisuusmääräykset, vaan ne ajatellaan normaaleiksi huoneistoiksi. Paloinsinööri Marica Castrénin mukaan ainoa lisämääre on se, että asunnoissa pitää olla sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet. Hänen mielestään avohuollossa pitäisikin omatoimisesti, pykälistä riippumatta hankkia asukkaille edes paloturvalliset tekstiilit. Vuodevaatteiden lisäksi muita hyviä apuvälineitä ovat hellavahti, joka estää ruuan palamisen hellalle, ja huonokuuloisen erityispalovaroitin.

Viime vuonna tulipaloissa kuoli 25 yli 65-vuotiasta. Castrénin mukaan tilanne sen kun huononee, sillä sekä yli 60-vuotiaiden että niin sanottujen sinkkuvanhusten osuus lisääntyy.

Syttymissyyt tavanomaisia

Orivesi, joulukuu -99

Joulukuisen Maaningan palvelutalon palon lisäksi parin viime kuukauden aikana on sattunut peräti yhdeksän pienempää onnettomuutta, joista tuorein Ilomantsissa keskiviikkona. Onnettomuustutkintakeskuksella on toistaiseksi tarkasteltavanaan Maaningan palon lisäksi kahdeksan vanhusten asuintaloihin liittyvää paloa. Näistä tulipaloista kaksi on tapahtunut Helsingissä ja muut Muhoksella, Ylitorniolla, Orivedellä, Lapinlahdella, Hyvinkäällä ja Jaalassa.

Vaikka palot eivät olekaan suuronnettomuuksia, Maaningan onnettomuustutkintalautakunta tekee katsauksen jokaisesta onnettomuudesta. Onnettomuustutkintakeskus taas tekee yhteenvedon muun muassa jokaisen palon syystä, pelastustoimista, rakennuksen ja asukkaiden turvallisuudesta sekä asukaskunnasta. Raportin tiedot perustuvat pääosin poliiseilta saatuihin tietoihin.

Onnettomuustutkintakeskuksen johtajan Kari Lehtolan mukaan kyseiset palot eivät syttymissyiltään poikkea tavallisista asuntopaloista. -Kolme kahdeksasta on varmuudella sähköperäisiä, ainakin kaksi johtuu huolimattomasta tulenkäsittelystä, yksi kaatuneesta kynttilästä ja yksi on todennäköisesti tahallaan sytytetty, hän listaa.

Mututuntuma tilastopiikistä

Maaningalla vanhuksia kuljetettiin turvaan potilassangyissa

Varmaa tietoa siitä, ovatko vanhusten asuintalopalot viime aikoina lisääntyneet, ei ole. Tilastot eivät Lehtolan mukaan erittele paloja sen mukaan, asuuko asunnoissa vanhuksia. Tilastotietoa on saatavana vain laitoksista. -Mututuntuma alkaa kuitenkin olla aika yleinen. Ehkä paloja on nyt jonkinlainen kasauma tai tilastopiikki, hän arvelee.

Osasyynä näkyvyyteen saattaa olla se, että tiedotusvälineet kiinnittävät vastaavanlaisiin tulipaloihin entistä enemmän huomiota. Aiemmin palossa ei välttämättä korostettu vanhusten osuutta. -Oli kyseessä sitten tilastopiikki tai mikä muu hyvänsä, se on vakavasti otettava ja sillä siisti.

Nykytilanne aiheuttaa Lehtolan johtamalle Maaningan lautakunnalle ylimääräistä pohdintaa esimerkiksi turvallisuussuositusten antamisesta. Lautakunta tulee kiinnittämään huomiota talojen rakenteellisten määräysten kehitykseen, turvallisuus- ja hälytysjärjestelmiin sekä ulkopuolisen avun saantiin.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat