Palvelujen alv-alennus vastatuulessa

Valtiovarainministeriössä arvioidaan, että tuloveroale tai työnantajien sosiaaliturvamaksujen alennus tuottaisi enemmän työpaikkoja halvemmalla.

Palvelualojen arvonlisäveroalesta keskustellaan taas kerran maanantaina EU-maiden valtiovarainministerien kesken, mutta yksimielisyyttä ei odoteta löytyvän. Viimeksi hanke oli esillä EU-maiden työllisyyshuippukokouksessa viime syksynä, mutta EU-maiden johtajat eivät päässeet siitä sopuun.

Komissio ei ole tehnyt alv-kokeilusta vielä varsinaista ehdotusta - se haluaa ensin selvittää onko ehdotuksella mitään mahdollisuuksia tulla hyväksytyksi.

Vapaaehtoinen ja määräaikainen arvonlisäverokokeilu vaatisi EU-maiden yksimielistä päätöstä arvonlisäverodirektiivin muuttamisesta. Ainakin Tanska, Saksa, Itävalta ja Kreikka vastustavat kokeilua avoimesti. Tanska perustelee kantaansa sillä, että maan omissa kokeiluissa veroale lähinnä söi verotuloja tuottamatta juuri uusia työpaikkoja.

Korjaukset, karusellit ja kotihoito

Komissio kaavailee, että arvonlisäveroalea kokeiltaisiin korkeintaan kolmen vuoden ajan. Komissio on rajannut luonnoksessaan kokeilun alan tiukasti; palveluiden on oltava työvoimavaltaisia, niitä pitää tarjota suoraan kuluttajille ja käytettävän työvoiman koulutustason on oltava alhainen.

Palveluiden on oltava paikallisia, ettei niiden hakeminen rajan yli käy liian houkuttelevaksi ja hinnanalennuksen on selvästi johdettava kysynnän ja työllisyyden kasvuun.

Näillä perusteilla komissio ehdottaa, että mukaan voisi ottaa irtaimien esineiden korjauspalvelut - johon ei kuuluisi kuuluisi muita kulkuvälineitä kuin polkupyörät. Asuntojen korjauspalvelut kuuluisivat mukaan, mutta ei uudisrakentaminen. Kolmantena ryhmänä komissio ehdottaa veroalea siivous- ja pesulapalveluille, kotihoidolle ja huvipuistoille.

Kolme miljardia pois

Virallisesti Suomi suhtautuu kokeiluun myönteisesti, mutta ei ole vielä ottanut lopullista kantaa siihen lähtisikö se itse mukaan. Työ- ja valtiovarainministeriöissä hankkeen suositeltavuudesta ollaan jokseenkin eri mieltä.

Suomi haluaisi myös muuttaa veroaleen tulevien palveluiden listaa, ja saada siihen mukaan ravintolat ja parturipalvelut. VATT:n laskelmien mukaan ravintoloiden ruokatarjoilun verokannan alennus 17 prosenttiin vähentäisi verotuottoja noin 425 miljoonaa markkaa vuodessa. Parturi- ja kampaamopalvelujen veroale 8 prosenttiin maksaisi 280 miljoonaa.

Työpaikkojen syntyä on vaikeampi arvioida - VATT:n arvio on 250-850 henkilötyövuotta ravintola-alalla, 100-550 kampaamo- ja parturia-alalla.

Mikäli veroja alennettaisiin edellisten lisäksi kaikilla komission esittämillä aloilla nykyisestä 22 prosentista 8 prosenttiin, vähenisivät valtion verotulot noin 3 miljardia markkaa vuodessa. Työpaikkoja syntyisi VATT:n mukaan 1500-6500 henkilötyövuoden edestä.

Valtiovarainministeriön omien laskelmien mukaan kolmen miljardin alennus tuloveroon tai työnantajan sosiaaliturvamaksuihin tuottaisi 9000-12000 henkilötyövuotta. Lisääntyvät verotulot ja pienemmät työttömyysmenot voisivat tuoda valtion kassaan takaisin 1-1,5 miljardia dynaamisina vaikutuksina.
(STT)