Palvelualan tulevaisuudenodotukset heikkenivät

Palvelutyönantajien suhdannetiedustelun mukaan myös lisää työvoimaa tarvitaan, mutta uusien työntekijöiden tarve on noin puolet vähemmän kuin viime vuoden loppupuolella. Lisäksi työpaikat keskittyvät entistä selkeämmin Uudellemaalle.

Palvelutyönantajien toimitusjohtaja Arto Ojala myönsi tänään, että suhdannekuvan arviointi on nyt poikkeuksellisen vaikeaa. Palvelualalla tilannetta hankaloittaa se, että käytössä ei ole kouriintuntuvia mittareita kuten tilauksia ja varastoja.

Varovaisuutta ilmassa

Nyt lähes kolmannes palvelualan yrityksistä ennustaa suhdanteiden heikkenevän. Puoli vuotta sitten tällaisia yrityksiä oli noin 10 prosenttia. Varovaisimmin tulevaa arvioivat huolinta, kuljetus, liikematkat ja osa tukkukauppaa.

Oman yrityksen myynnistä näkemykset ovat valoisampia. Vahvaan myyntiin uskotaan aloilla, joissa palvellaan kuluttajia. Näihin kuuluvat mm. vähittäiskauppa ja ravintolat. Lisäksi valtaosa eli noin 85 prosenttia tietotekniikan palveluyrityksistä ennustaa myyntinsä edelleen lisääntyvän.

Palvelutyönantajien hallituksen varapuheenjohtaja, TietoEnatorin toimitusjohtaja Matti Lehti huomautti, että tietotekniikkayritysten tilanne on muuttunut alkuvuodesta. Silloin lähes kaikki uskoivat myynnin lisääntymiseen.

Vielä selkeämpi muutos on nähtävissä työvoiman tarpeessa. Alkuvuodesta kaikki arvioivat työvoimansa lisääntyvän. Nyt määrä on pudonnut alle 80 prosenttiin. Lehti kertoi tämän näkyvän siinä, että työvoiman saanti on aikaisempaa helpompaa. Myös vaihtuvuus on vähentynyt.

Lehti tähdensi tietotekniikan olevan kuitenkin selkeä kasvuala, kun rahoituksessa, mediassa ja kaupassa siirretään verkkoon kaikki, mikä on siirrettävissä.

-Oman arvioni mukaan siihen menee noin 20 vuotta, hän sanoi.

Ojala odottaa nyt valppautta päättäjiltä

Ojalan mielestä päättäjien on seurattava nyt tilannetta tarkasti ja varauduttava uusiin kotimarkkinoita ja työllisyyttä tukeviin toimiin, jos siihen on tarvetta, koska talouden kasvu on nyt pitkälti yksityisen kulutuksen ja palvelujen varassa.

Hänen mukaansa esimerkiksi verolinjauksia on voitava tarkastella uudelleen, kun eduskunta käy ensi vuoden budjetin käsittelyyn, koska kotimarkkinoihin voidaan vaikuttaa talouspoliittisilla ratkaisuilla toisin kuin vientiin. Tarvittaessa näihin ratkaisuihin on hänen mielestään myös tilaa, koska Suomi on yhä edelleen "alikulutusyhteiskunta".

-Rahoitamme nyt muiden maiden kulutusta, Ojala huomautti.

(MTV3-STT)