Palkkaturvan käyttö yleistynyt

Kuluvan vuoden marraskuun puoleenväliin mennessä palkkaturvaa oli maksettu jo yli 110 miljoonaa markkaa, kun vuoden 1999 kokonaissumma oli 94 miljoonaa markkaa. Työntekijämäärissä tilastoituna tänä vuonna palkkaturvaa on saanut 8938 ihmistä, mikä on 1600 enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana.

Palkkaturva takaa työntekijöiden saamiset yrityksen konkurssi- tai maksukyvyttömyystilanteessa. Palkkaturvakustannuksia on perinteisesti pidetty yhtenä mittarina, joka ennakoi talouden nousu- tai laskukautta. Työministeriössä tilannetta ei kuitenkaan vielä pidetä huolestuttavana.
-Se kyllä arveluttaa, että hakemusten määrä on nyt kääntynyt nousuun seitsemän vuoden laskutrendin jälkeen, sanoo ylitarkastaja Sinikka Kosonen työministeriöstä.

Viime vuosikymmenellä palkkaturvarahojen huippuvuosi koettiin vuonna 1992, jolloin niitä maksettiin 573 miljoonaa markan edestä. Vuonna 1994 palkkaturvarahat laskivat 345 miljoonan markan tasolle ja seuraavana vuonna 169 miljoonaan markkaan.

Konkurssiyritysten koko kasvanut

Työvoima- ja elinkeinokeskukset maksavat palkkaturvaa lain mukaan niille työsuhteessa olleille työntekijöille, joille työnantaja ei pysty saamisia jo tehdystä työstä tai ansaituista lomista maksamaan. Käytännössä palkkaturvarahat kulkevat yleensä käsi kädessä tapahtuneiden konkurssien kanssa, mutta tänä vuonna konkurssien lukumäärissä on tilastojen mukaan ollut neljän prosentin lasku.

-Valtaosa palkkaturvahakemuksista tulee yhä konkurssin takia. Hakemusten määrän kasvu selittynee sillä, että tämän vuoden aikana konkurssiin menneet yritykset ovat työntekijämäärältään olleet aikaisempia suurempia, Kosonen jatkaa. Alueellisesti palkkaturvaa maksetaan yhä eniten Uudellamaalla, yli kolmannes koko maan palkkaturvamarkoista. Viime vuoden tilastoissa kakkossijan jakoivat Pirkanmaa ja Kaakkois-Suomi, missä kummassakin maksuun meni 9 miljoonaa markkaa.

Toimialoittain palkkaturvaa on perinteisesti tarvittu eniten rakennusalalla, kaupan alalla ja metalliteollisuudessa. Tänä vuonna talonrakentamisalan jälkeen kakkoseksi on kivunnut radio-, televisio- ja tietoliikenneala, mikä selittyy osittain turkulaisen tv-tehtaan Semitechin konkurssilla.

(STT)