Palkansaajan ostovoima EU:n häntäpäässä

Teollisuustuotanto

Tiukka verotus ja korkeat kuluttajahinnat tiputtavat ostovoiman lähelle EU-maiden häntäpäätä - keskipalkkaisen teollisuustyöntekijän ostovoima jää selvästi pienemmäksi vain Kreikassa ja Portugalissa.

Tähän on päädytty Tilastokeskuksen selvityksessä suomalaisten ja muiden EU-maiden palkansaajien ansiotasosta ja ostovoimasta. Tulopoliittisen selvitystoimikunnan pyynnöstä tehdyssä vertailussa ovat mukana myös Norja ja Sveitsi.

Suomalaisten ostovoima kohenee taas, jos huomioon otetaan yhteiskunnan peruspalvelut kuten koulutus ja terveydenhuolto ja jos oletetaan, että kaikki kotitaloudet käyttävät niitä yhtä paljon. Todellisuudessahan palveluja hyödyntävät paljon mm. eläkeläiset.

Näillä oletuksilla tuntipalkkaisen teollisuustyöntekijän ostovoima joka tapauksessa nousisi taas EU-maiden keskitasolle, mutta olisi yhä ainakin viidenneksen pienempi kuin Norjassa, Tanskassa, Hollannissa ja Britanniassa.

Selvityksen tehnyt kehittämispäällikkö Seppo Kouvonen varoittaa tämmöisten vertailujen pulmista. Kuka rahoittaa missäkin sosiaaliturvan, miten palkat muodostuvat, miten paljon tuotetaan palveluja verovaroin - kaikki nämä vaikuttavat.

-Suomalaisen palkansaajan suhteellinen asema kansainvälisissä vertailuissa riippuu paljolti valitusta näkökulmasta - tarkastellaanko ansiotasoa sinänsä vai käteen jäävän palkan ostovoimaa. Hän ei halua arvioida, millaisia viestejä tuloksista lähtee syksyn palkkaneuvotteluihin.
-Se on ihan lukijan tai käyttäjän tulkinnasta kiinni.

Pohjolassa pienet palkkaerot

Sekä toimialojen että ammattiryhmien palkkasuhteet vahvistavat käsitystä suomalaisen palkkahaitarin kapeudesta. Esimerkiksi teknisen alan asiantuntijoiden ja kokoonpanotyöntekijöiden kuukausiansioiden välinen ero oli pienin Suomessa ja Ruotsissa.

-On todennäköistä, että suomalaisen nettoansion suhteellinen ostovoima esimerkiksi monissa pitkää koulutusta edellyttävissä ammateissa on heikompi kuin teollisuuden tuntipalkkaisilla. Käytettävissä olevat tilastolähteet eivät kuitenkaan mahdollista palkansaajaryhmien nettoansiovertailua, Kouvonen huomauttaa.

Kaikissa vertailumaissa eri toimialat sijoittuivat keskiansioiden mukaan suunnilleen samaan järjestykseen. Niinpä majoitus- ja ravitsemisala oli matalapalkkaisin ala ja rahoitusala lähes aina parhaiten palkattujen toimialojen joukossa. Kun verrattiin toimialakohtaisia kuukausiansioita mm. Espanjaan, Britanniaan ja Portugaliin, suomalaiset pärjäsivät yleensä heikoiten kovapalkkaisimmilla toimialoilla. Esimerkiksi Britanniassa rahoitusalan kuukausiansio oli yli kolmanneksen korkeampi kuin Suomessa, kun majoitus- ja ravitsemisalalla ansiot olivat suunnilleen saman suuruiset.

Terveydenhuoltoala laahaa

Kun verrattiin 16 ammatin kuukausiansioiden ostovoimaa eri maissa, pienimmät erot löytyivät myyjän, kokin, tarjoilijan ja linja-autonkuljettajan tapaisissa ammateissa. Terveydenhoitoalan ammateissa suomalaisten ostovoima laahasi selvästi jäljessä.

-Euroopan työmarkkinat toimivat edelleen kansallisista lähtökohdista. Palkat määräytyvät kansallisella tasolla tehtävien sopimusten ja kansallisten työmarkkinoiden perusteella eivätkä ylikansalliset markkinatekijät vielä huomattavasti harmonisoi ostovoiman eroja, tutkija päättelee.

Useimmissa EU-maissa teollisuuden ja yksityisen palvelualan keskiansiot eivät merkittävästi poikkea toisistaan. Selvitys ei koske julkista sektoria, koska virallisista tilastolähteistä ei löydy vertailukelpoista tietoa julkisten alojen ansiotasosta. Kouvonen epäilee mm. terveydenhuoltoalan tietojen koskevan joissakin maissa käytännössä yksityissektorin palkkoja.

(MTV3-STT)