Pakolaislasten terveys huolestuttaa Ruotsissa

Ruotsissa ollaan huolissaan pakolaislasten terveydestä. Viime vuonna 130 lasta oli hoidettavana psykiatrisilla klinikoilla lasten menetettyä kontaktin ulkomaailmaan.

Yksi heistä on Kirgisiasta pari vuotta sitten Ruotsiin muuttanut Sjachno Baltachuno, jota vanhemmat hoitavat nyt vuorokauden ympäri. Sjachno vaipui omaan maailmaansa kahdeksan kuukautta sitten. Nyt vanhemmat ruokkivat 13-vuotiasta tytärtään letkun kautta.

- Me teemme kaiken. Pesemme hänet, syötämme hänet. Hänen vointinsa ei kuitenkaan ole kohentunut, kertoo
Sjachnon isä Said Baltachuno.

Sjachno ei ole yksin. Lasten psykiatrisille klinikoille tehdyn kyselyn mukaan Ruotsissa oli viime vuonna hoidettavana 130 pakolaislasta, jotka eivät liiku, eivät puhu, eivät syö. Todellisuudessa luku on huomattavasti suurempi.

- Voi sanoa luvun olevan hämärän peitossa. Kyseessä on vain jäävuoren huippu, sillä tiedämme monen potilaan olevan avohoidossa ja myös sosiaalipalvelun piirissä, sanoo Tukholman pakolaisyksikön johtaja, psykologi Marie Hessle.

Useimmiten pahoin voivat 11-17-vuotiaat, joilla on traumaattinen tausta. He tai vanhemmat ovat joutuneet kotimaassa väkivallan kohteeksi, eikä tilannetta helpota vanhempien psyykkinen romahtaminen tai epävarmuus tulevasta.

- Usein sanotaan, että pitkä aika turvapaikan hakemisessa on haitallisinta, mutta meidän kokemuksemme mukaan tälläinen syndrooma voi kehittyä suhteellisen lyhyessäkin ajassa, 4-6 kuukaudessa. Ei vain niiden kohdalla, jotka ovat joutuneet odottamaan vuosia, kertoo lastenpsykiatrian ylilääkäri Göran Bodegård Karoliinisesta sairaalasta.

Ruotsissa pohditaan nyt, miksi tilanne on näin paha.

- Voi olla myös niin, että ruotsalainen tapa ottaa vastaan ihmisiä tässä tilanteessa, jollain tapaa edistää kehitystä. Tämä ehkä kuulostaa pahalta, mutta se voi olla niin, arvioi Bodegård.

Sjachnon perheen turvapaikkahakemus on hylätty. Vanhempien suurin suru on kuitenkin tyttären kamppailu sairautta vastaan.

Pakolaislapsilla ongelmia myös Suomessa

Suomeen on tullut runsaan kymmenen viime vuoden aikana noin 1500 lasta ilman huoltajaa. Turvapaikan tai oleskeluluvan saaminen lapsilla kestää yleensä liian kauan. Lapset kärsivät mm. masennuksesta ja unettomuudesta. Lähes kaikki ilman huoltajaa maahamme saapuneet lapset ovat saaneet oleskeluluvan.

Perniön vastaanottokeskuksessa on tällä hetkellä 27 lasta, jotka ovat tuleet Suomeen ilman huoltajaa.

- Alkuvaiheessa ongelmana on tietysti se, että kaikki on uutta: ympäristö, kulttuuri ja kieli. Tilannetta pahentaa se, ettei ympärillä ole omia läheisä, toteaa johtaja Jorma Kuuluvainen Perniön vastaanottokeskuksesta.

Suomeen on saapunut 90-luvun alusta lähtien noin 1500 lasta ilman huoltajaa. Määrä on vaihdellut vuosittain. Viime vuosina määrät ovat hieman kasvaneet.

Suomeen tuli viime vuonna ilman vanhempia 107 lasta. Iältään lapset ovat olleet myös aiempaa vanhempia.

- Suurin osa lapsista on tullut Somaliasta, mutta myös muista maista, kuten esimerkiksi Afganistanista, Angolasta ja Irakista. Kaiken kaikkiaan lapset tulevat vaikeista olosuhteista sodan keskeltä, aseellisista konflikteista, kertoo tiedottaja Reetta Helander Pakolaisneuvonnasta

Lapset ovat oirehtineet hyvin monella tavalla: on unettomuutta, painajaisia, päänsärkyä ja masennusta.

- Meillä Suomessa aniharva on ollut ammattiauttajan luona, vaikka tarvetta mielenterveyden ongelmien hoitoon on, Helander sanoo.

Ongelmallisimmat ryhmät ovat pienet alle 10-vuotiaat lapset ja 18- vuotiaat aikuisuuden kynnyksellä olevat nuoret. Perheiden yhdistäminen kestää noin pari vuotta ja epäselvissä tapauksissa turvaudutaan DNA -testiin.
Suurin osa lapsista on saanut jäädä Suomeen oleskeluluvan turvin, lukuunottamatta Keski-Euroopasta tulleita romanilapsia, jotka on palautettu turvallisiksi katsottuihin maihin sukulaistensa mukana.

(MTV3)

(Kymmenen uutiset 25.04.2004)

(Kymmenen uutiset 25.04.2004)