Päivittäissarjoissa tiivistyy television voima

Viime viikolla MTV3 ja FremantleMedia Finland julkistivat viiden vuoden jatkosopimuksen sarjasta. Jo kymmenen vuoden ikään ehtinyt Salatut elämät jaksaa siis yhä puhuttaa ja kiinnostaa katsojia, tekijöitä ja tilaajaa.

Mediakulttuurin tutkija Mikko Hautakangas Tampereen yliopistosta toteaa, että saippuasarjoissa tottumuksen voima on valttia.

- Sarjoista muodostuu vuosien aikana oma brändinsä. Kyse on myös markkinoinnista: totta kai kanavalle ja tuottajalle on fiksu ratkaisu käyttää jo muotoutunutta brändiä, eikä aloittaa uutta.

Viime vuosina on puhuttu paljon verkon voimasta ja siitä, kuinka internet muuttaa tv-katsojien tottumuksia. Hautakankaan mukaan päivittäissarjoissa tiivistyy edelleen television perinteinen voima.

- Television puolella korostuu rutiininomainen katsominen. Se pitää televisiota katsojille tuttuna ja merkityksellisenä, se rytmittää arkea. Saippuaoopperatutkimuksessa on havaittu, että tärkeä syy jonkin sarjan katsomiselle on, että se tulee joka päivä tiettyyn kellonaikaan ja sen ympärille voi rakentaa illan, Hautakangas kertoo.

Vaikka tv-kanavia on nykyään viljalti ja yleisö on jakautunut, Salattujen elämien tapainen toisteinen sarja voi yhä onnistua siinä, mikä on television vahvuus.

- Se kerää perheen yhteen istumaan saman ohjelman ääreen. Tällaisia ohjelmia selvästi vielä kaivataan. Siitä voi olla monta mieltä, onko Salatut elämät tähän paras mahdollinen, mutta näköjään se on toimiva.

Voimakas keskustelun herättäjä

Vaikka päivittäissarjojen kohuaiheita taivastellaan, tutkija näkee niissä myös hyvää.

- Sarjat onnistuvat nostamaan keskusteluun monenlaisia aiheita. Kyllä se aina jostakin kertoo, jos osuu johonkin moraaliseen kipupisteeseen. Toinen asia on, mistä keskustelu milloinkin kumpuaa. Useinhan nämä kohut ovat loppujen lopuksi iltapäivä- ja viihdelehdistön omia tarpeitaan varten rakentamia kohuja ja "kansa kohahtaminen" voi olla monesti liioittelua, Hautakangas pohtii.

Hautakangas mainitsee esimerkkinä hyvästä keskustelun herättämisestä aiemmin sarjassa olleen kehitysvammaisen roolihahmon Roosan.

- Ei voi olla huono asia, että esimerkiksi erilaiset vähemmistöt nousevat esille. Usein sarjat ovat voimakkaampia keskustelun herättäjiä kuin ajankohtaisohjelmat. Populaari tapa herättää keskustelua ei saisi olla ainoa tapa, mutta se on tärkeä muiden rinnalla, Hautakangas summaa.

Tilaa toisellekin sarjalle

Yle valmistelee parhaillaan omaa päivittäissarjaansa, jonka on tarkoitus tulla ruutuun syksyllä 2010. Aivan Salattujen elämien kaltainen sarja ei ole luvassa, sillä tarkoituksena on lähettää puolen tunnin jakso kolmena päivänä viikossa.

- Kirjoittajatiimi on pääosin kasattu ja nyt rakennetaan tuotantotiimiä. Pääohjaajaksi on valittu JP Siili, mutta esimerkiksi näyttelijävalintoja ei ole vielä tehty, kertoo TV2:n ohjelmapäällikkö Olli Tola.

Tolan mukaan lopullisessa tiimissä tulee olemaan yhteensä noin sata henkeä, ja kyseessä on suurin yksittäinen ohjelmahanke Ylen sisällä viime vuosien aikana. Ainakin aluksi pyritään puoleen miljoonaan katsojaan.

Olli Tola ei näe, että Ylen sarja olisi suoranainen kilpailija Salatuille elämille. Hänen mukaansa lajityyppi ei ole saippua kuten Salatuissa elämissä, eikä sarja ole tulossa samalle ohjelmapaikalle. Tola uskookin, että uudelle sarjalle on tilaa.

- Meillä on vahva usko siihen, että tarvetta tällaiselle on, koska emme suoraan kilpaile samanlaisella sisällöllä, tuotantotavalla ja henkilögallerialla kuin Kotikatu ja Salatut elämät.

Myös mediakulttuurin tutkija Mikko Hautakangas uskoo, että kaksi päivittäissarjaa ei ole vielä liikaa.

- On hyvin mielenkiintoista nähdä, mikä on Ylen vastaus markkinatilanteessa, jossa julkisen palvelun yhtiönkin pitää toisaalta kilpailla markkinoiden ehdoilla ja toisaalta olla jonkinlainen kansantelevisio ja yleisradio. Toivon, että tila toiselle päivittäissarjalle hankitaan profiloitumalla kiinnostavasti.