Kreikkalais-roomalaisen painitavan olympiapaikat ovat loppuviikon jaossa Pariisin liepeillä Créteil'ssä 1.-5. lokakuuta järjestettävissä MM-kilpailuissa.
Paikka Ateenaan 2004 aukeaa sarjoissaan kymmenen parhaan kastiin yltäville, mahdollisesti useammallekin. Olympiaisäntä Kreikka saa jokaiseen sarjaan paikan, ja siksi kreikkalaispainijan sijoittuminen MM-molskilla kymmenen parhaan joukkoon voi avata väylän muille.
Suomi lähtee olympiapaikkojen hakuun kuuden painija ryhmällä. Keväällä Belgradin EM-kisoissa painineesta joukkueesta ovat vaihtuneet kahden alimman sarjan edustajat: Ranskaan lähtee 55-kiloisissa konkari Tero Katajisto (Belgradissa Teemu Mattila) ja 60-kiloisissa Jarkko Ala-Huikku (Marko Isokoski).
Juha Lappalainen (66 kg), Marko Yli-Hannuksela (74 kg), Tuomo Mäntylä (84 kg) ja Juha Ahokas (120 kg) olivat mukana Belgradissa. Ahokas paini Belgradissa Euroopan mestariksi. Kisat sujuivat Suomelta muutoinkin hyvin, mutta MM-kilpailuista ei ole luvassa vastaavaa menestystä.
Päävalmentaja Pasi Sarkkinen muisteli Sydneyn olympialaisia edeltäneitä MM-kilpailuja, joista Suomi nappasi vain yhden olympiapaikan (Marko Asell).
- Lähdimme ehkä hieman takki auki, Sarkkinen sanoi.
Jos paikka Ateenaan ei aukea MM-kilpailuista, on sitä mahdollista tavoitella vielä alkuvuoden 2004 karsintaturnauksista. Viimeksi mm. Yli-Hannuksela haki olympiapaikan karsintojen kautta ja otti Sydneyssä Suomen ainoan painimitalin (pronssia).
Mäntylä ei voi enää yllättää
Sarkkinen ei uhoa mitaleilla ja pitää puheet maltillisina myös olympiapaikkojen suhteen. EM-paineihin verrattuna luvassa on varsin erilainen tapahtuma juuri olympia-aiheen vuoksi.
- Jännitys varmaan tiivistyy aika aikaisessa vaiheessa, Sarkkinen kertasi karsintarajan tuomisia.
Silti suomalaisilta on lupa odottaa menestystä. Sarkkisella on koossa mukava sekoitus kokemusta ja tuoretta voimaa. Jälkimmäisestä hyvän esimerkin tarjoaa ensimmäisiin MM-kisoihinsa lähtevä Mäntylä. Vaajakosken Kuohua edustava Mäntylä, 26, paini uransa ensimmäisessä arvoturnauksessa Belgradissa kuudenneksi.
- Varmaan se paras yllätysmahdollisuus on mennyt. Kaikki panivat merkille viimeistään, kun Tuomo hävisi Venäjän Aleksei Mitshinille, joka voitti sarjan, Sarkkinen tiesi.
Katajisto, Yli-Hannuksela, Lappalainen ja Ahokas taas edustavat monessa sopassa keitettyä kaartia. Jo vuoden 1989 EM-kilpailuissa paininut Katajisto palasi hiljan maajoukkuerinkiin parin vuoden tauolta, ja hakee Ranskasta paikkaa toisiin perättäisiin olympialaisiinsa. Sydneyssä hän jäi 18:nneksi.
Lappalaisella (Belgradissa 6:s) on vielä edessä muutaman kilon painonpudotus. Yli-Hannuksela on kärsinyt lievästä hengitystietulehduksesta, mutta tilanne oli sama ennen Belgradia. Sieltä irtosi kahdeksas sija.
- Joku sieltä aina onnistuu, toisaalta onnistumisen sumakin voi osua kohdalle, Sarkkinen pyöritteli.
Tuomareiden vastuu kasvussa
Ahokkaalle on MM-tasolla tarjolla unkarilaista Mihaly Deak-Bardosiakin kovempaa vastusta. Belgradin loppuottelussa Ahokas rymisteli Deak-Bardosin yli 5-2. MM-kilpailuissa 120-kiloisten jässiköiden sarjaan palaa mm. amerikkalainen Rulon Gardner, joka Sydneyssä päätti Aleksandr Karelinin voittokulun.
Ahokas on kärsinyt niskavaivoista, joita on hoidettu alituiseen. Sarkkinen tietää, että haitasta huolimatta Ahokkaalla on hyvä pohja hakea myös MM-menestystä.
- Suomen, Pohjoismaiden ja Euroopan mestaruudet antavat hyvät eväät, Sarkkinen sanoi.
Sarkkinen kokee erotuomareiden roolin kasvaneen painissa. Vapaapainin MM-kilpailuja seuratessaan Sarkkinen pisti merkille, että erikoistilannepainiminen on noussut yhä tärkeämmäksi. Ristivyöotteissa mitataan myös tuomareiden kantti sekä tarkkaavaisuus.
-Tärkeätä olisi, että linja löytyy, pysyy ja on sekä painijoiden että valmentajien tiedossa, Sarkkinen toivoo.
(MTV3-STT)