Paikallisesta sopimisesta hyviä kokemuksia

Työehtosopimusten kiemurat koituvat harvoin esteiksi paikalliselle sopimiselle. Sopimishaluja laimentaa ennemmin se, ettei työpaikan ilmapiiri kannusta tämmöiseen luottamusta edellyttävään sopimiseen, sanoo erikoistutkija Heikki Uhmavaara.

Uhmavaara torjuu näin työantajien valittelun työehtosopimusten jäykkyyksistä. Toki löytyy aloja, joilla sopimukset ovat kankeita, mutta yleiskuva on aivan muuta.

- Työaikajoustot ovat paljon käytössä, ja palkkaus menee joustavaan suuntaan. Kyllä suomalainen työelämä joustaa.

Tutkija muistuttaa, ettei paikallinen sopiminen ole mikään itseisarvo. Voi olla niinkin, ettei sopimuksia tehdä, koska niihin ei ole tarvetta tai nykyiset sopimukset riittävät.

Uhmavaara on mukana Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmässä, joka selvittää parhaillaan paikallisen sopimisen kehitystä ja nykytilaa Suomessa. Professori Martti Kairisen vetämä hanke perustuu nykyiseen tulopoliittiseen sopimukseen.

Palkoista sovitaan paljon

Paikallinen sopiminen palkoista ja työaikajärjestelyistä näyttää joka tapauksessa maittavan. Tutkimushankkeessa tehdyn kyselyn perusteella sekä työnantajat että henkilöstö pitävät sopimisen tuloksia valtaosin myönteisinä.

Palkoista sovitaan jo jopa enemmän kuin työajoista. Erilaiset tulokseen sidotut palkkaustavat ovat yleistyneet, ja sopimukset liittyvät usein niihin.

Yleensä sopiminen on poikinut henkilöstölle lisäeuroja - palkkaetujen heikentäminen on harvinaista. Näin ei tehdä edes irtisanomisten vaihtoehtona. Pikemminkin on käynyt niin, että työpaikkansa säilyttäneille on maksettu enemmän, kun työtehtävät ovat laajentuneet.

Työssä

Palkoista sovitaan erityisesti työpaikoilla, joissa henkilöstön edustajat kokevat heillä olevan vaikutusmahdollisuuksia. Kyse on kehästä: sopiminen alkaa usein pienistä asioista ja syvenee merkittävämpiin asioihin, jos molemmat kokevat hyötyvänsä ja luottamus on pitänyt.

Lähes kaikilla toimipaikoilla on sovittu ainakin jostakin työaika-asiasta. Esimerkiksi liukuva työaika on ainakin osaa henkilöstöä koskien käytössä lähes neljällä viidestä tutkimuksessa mukana olleista toimipaikoista. Myös työaikapankit ja erilaiset työaikakokeilut ovat yleistyneet.

Ärhäkät edelläkävijöinä

Uhmavaara kannustaa, että paikallinen sopiminen luo otollista ilmapiiriä kohdata muutoinkin muutoksia. Syntyy vastavuoroisuuden ilmapiiri.

- Työnantajalähtöisenkin järjestelyn voi usein toteuttaa niin, että se palvelee myös henkilöstön toiveita, tutkija viittaa palkansaajien tarpeisiin saada joustoa työaikoihinsa esimerkiksi lastenhoidon tai harrastusten takia.

Toimialojen julkikuvasta ei aina voi päätellä sopimisen määrää. Esimerkiksi ärhäköistä puheista tunnettu paperiteollisuus on todellisuudessa ollut paikallisen sopimisen edelläkävijöitä.

- Kielenkäyttö on kovaa, mutta siellä tehdään molempia osapuolia hyödyttäviä sopimuksia.

Työmarkkinajärjestöt ovat asteittain avanneet mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen. Uhmavaaran mukaan järjestöt näyttävät olevan valmiita etenemään pidemmällekin - kunhan palkansaajapuolellakin voidaan luottaa, ettei kyse ole sanelusta.

(MTV-STT)