Päijänteen säännöstelyyn uudet määräykset

Itä-Suomen ympäristölupavirasto on antanut Päijänteen sekä Konneveden ja Ruotsalaisen säännöstelyyn uudet määräykset. Muutokset hyödyttävät erityisesti järvien virkistyskäyttöä, kun aiemmissa 1950- ja 60-luvuilta peräisin olevissa säännöstelymääräyksissä painotettiin enemmän Kymijoen voimalaitosten etuja.

Uusien määräysten suurin vaikutus on kuivien vuosien alimpien vedenkorkeuksien nousu. Päijänteen pinta nousee enimmillään 35 senttiä, ja veden keskikorkeus viitisen senttiä. Eräille Kymijoen vesivoimalaitoksille aiheutuu energian tuotannossa menetyksiä, mutta kokonaisuutena laitokset hyötyvät ympäristölupaviraston mukaan muutoksista.

Voimalaitosyhtiöiden korvausvaatimukset on hylätty. Voimalaitosten omistajilla ei tänään annettujen määräysten mukaan ole oikeutta saada korvausta säännöstelyhyödyn vähenemisestä, koska ne eivät ole säännöstelyluvan haltijoita. Hakija on Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, joka on kyseisten säännöstelylupien haltija.

Päijännettä säännöstellään säätelemällä Päijänteestä Kymijokeen virtaavan veden määrää Kalkkistenkosken padon avulla. Nyt muutettujen määräysten mukaan Kalkkisista juoksutettavan veden määrän muutos saa olla enintään 100 kuutiota sekunnissa viiden vuorokauden aikana eli kaksi kertaa suurempi kuin aiemmin.

Päijänteen säännöstely tapahtuu tavoitekorkeuksien mukaan. Vuosi on jaettu viiteen jaksoon. Niiden päättymisille määritetään tavoitekorkeus. Suurimmat muutokset on luvassa kaikkein alimpiin vedenkorkeuksiin. Näin Päijänteen pinta on entistä useammin virkistyskäytön kannalta sopivalla korkeudella. Järven kalastolle muutos on myönteinen. Konnevettä ja Ruotsalaista säännöstellään Vuolenkosken voimalaitoksen ja padon avulla. Nyt tehdyillä muutoksilla lievennetään haitallista kevätkuoppaa ja parannetaan mahdollisuuksia varautua erilaisiin vesitilanteisiin. Vedenkorkeus on myös Päijänteen alapuolisilla järvillä nykyistä useammin sopiva virkistyskäytölle jo keväästä lähtien.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat