Päihdeäitien lapsista puolet huostaan alle kolmevuotiaina

Päihdeäitien lapsista keskimäärin 38 prosenttia sijoitetaan tuoreen tutkimuksen mukaan kodin ulkopuolelle jo ennen kuin lapsi on täyttänyt kaksi vuotta. Tehostetuista tukitoimista huolimatta ennen kolmen vuoden ikää sijoitettuna on joka toinen lapsi.

Lastentautien erikoislääkärin Taisto Sarkolan mielestä päihdeäitien lasten huostaanottopäätösten kanssa ei pitäisi vitkutella. Usein tietoja päätöstä varten ryhdytään keräämään vasta lapsen syntymän jälkeen, vaikka äidin ongelmat ovat tiedossa jo lapsen syntyessä. Päätösten venyminen ei ole lapsen edun mukaista, sillä lapsen kehityksen kannalta alkuvuodet ovat tärkeää aikaa.

- Päihdeongelmainen äiti nähdään raskauden aikana päihdepoliklinikalla 2-4 viikon välein toistuvasti. Jo raskauden aikana näkee, kenellä on omaa kykyä ja tahtoa selviytyä. Vaikeasti päihdeongelmaisilla äidillä mitään kypsymistä äitiyteen ei raskauden aikana yleensä tapahdu kuten terveillä äideillä, sanoo ylilääkäri Erja Halmesmäki Hyksin Naistenklinikalta.

Tällä havainnolla pitäisi hänen mielestään olla painoarvoa myös lapsen huostaanottoa mietittäessä.

Päihdekuntoutukselta odotetaan liian paljon

Halmesmäen ja Sarkolan mukaan päihdekuntoutuksessa on liiankin optimistinen käsitys siitä, että lapsi voisi muuttaa ihmisen. Tosiasiassa raskaus ei useinkaan ole niin käänteentekevä tapahtuma, että ongelmat noin vain poistuisivat.

- Tukitoimia on käytössä paljon, mutta siitä huolimatta äidit eivät pärjää ja näin suuri osa lapsista joudutaan sijoittamaan kodin ulkopuolelle. Lapset joutuvat äidin hoitoon ikään kuin koeajalle. Lapsen syntymän jälkeisinä viikkoina on hyvin haastavaa arvioida, kykeneekö äiti hoitamaan lastaan kotioloissa. Ja tutkimus osoittaa, että suuri osa lapsista päätyy joka tapauksessa huostaanottoon jo lähivuosien aikana, Sarkola pohdiskelee.

- Äidille on usein kasaantunut paljon päihderiippuvuuteen liittyviä sosiaalisia ongelmia, kuten kodittomuutta, työttömyyttä ja keskenjääneitä opintoja. Osa äideistä on ollut itse huostaan otettuna lapsena, ja heillä saattaa olla myös jo entuudestaan huostaan otettuja lapsia. Usein myös lapsen isällä on päihdeongelma. Toisinaan vastasyntyneen vieroitusoireita saatetaan joutua hoitamaan sairaalassa viikkoja syntymän jälkeen, Sarkola listaa.

Tutkimuksen mukaan kaikki nämä tekijät ennustavat lapsen sijoitusta kodin ulkopuolelle syntymän jälkeisinä vuosina.

Lasten pallottelu paikasta toiseen haitallista

Tämä tutkimus antaa kuvan vain siitä, milloin ensimmäinen sijoittaminen kodin ulkopuolelle on tapahtunut. Usein huostaanotot ovat määräaikaisia ja lyhyitä. Kerran huostaan otettuja lapsia pallotellaan edestakaisin äidin, sijaisvanhempien tai lastenkotien välillä.

- Olemme törmänneet tapauksiin, joissa lapsella on saattanut olla kymmenenkin eri sijoituspaikkaa elämänsä aikana. Kasvuympäristö on hyvin epävakaa, eikä pysyvää vuorovaikutusta synny, Halmesmäki sanoo.

Sarkolan mukaan tutkimuksen tarkoituksena on selvittää tarkemmin myös tätä ongelmaa sekä ylipäätään huostaanottojen vaikuttavuutta.

- Huostaanottokaan ei ole välttämättä lapsen kannalta hyvä ratkaisu, ja joissakin tilanteissa kaikki vaihtoehdot ovat huonoja. Silloin on vain valittava huonoista vaihtoehdoista lapsen kannalta paras, Sarkola toteaa.

(MTV3-STT)