Tekisitkö kaikkesi, jotta lapsesi saisi olla terve? Todennäköisesti vastasit: kyllä. Siksi tuntuu uskomattomalta, että Suomessa syntyy joka vuosi arvioiden mukaan yli 3000 lasta, joihin päihteet ovat vaikuttaneet jollain tavalla raskauden aikana.
| Studion aiheena huomenna tiistaina 19.2. ovat päihteet. Suorassa lähetyksessä ovat vieraana Pyhimyksenä tunnettu rap-muusikko Mikko Kuoppala, päihdepsykiatri Antti Loimalahti ja laulaja Jippu. |
Raskaana olevien äitien päihteiden käyttö on ainoa kehitysvammaisuutta aiheuttava syy, joka olisi kokonaan ehkäistävissä.
Alkoholi aiheuttaa sikiöille eri asteisia vaurioita kehitysvammasta oppimis- ja keskittymishäiriöihin. Äidin huumeiden käyttö raskauden aikana lisää lapsella muun muassa pienipainoisuuden ja kohtukuoleman riskiä.
Erikoislääkäri Hanna Kahila kohtaa työssään Helsingin Naistenklinikalla odottavia äitejä, joiden elämään päihteet kuuluvat myös raskauden aikana.
Naistenklinikalla toimii HAL-poliklinikka, joka on erikoistunut hoitamaan huumeita, alkoholia tai lääkkeitä käyttäviä äitejä. Vuodessa asiakkaita on Helsingissä noin 130.
– Arvioimme, että odottavista äideistä noin 2–5 prosenttia olisi päihdeongelmaisia. Eli hoitoon eivät päädy kaikki. Pitää muistaa, että hoito on vapaaehtoista, eikä tänne voi pakottaa tulemaan, Kahila selventää.
75 prosenttia, eli suurin osa, Helsingissä äideistä päätyy hoitoon neuvolan lähettämänä. Kahilan mukaan neuvolasysteemikään ei ole aukoton, sillä varsinkin alkoholiongelmat ovat huonosti tunnistettavissa.
– Hoitoon päätyvien äitien kohdalla korostuvat opioidiriippuvuudet. Suomessa se tarkoittaa käytännössä bubrenorfiinia eli he ovat Subutexin käyttäjiä. Valitettavasti alkoholin käyttäjiä meidän järjestelmämme ei tunnista hyvin ja heidät meidän tulisi löytää, Kahila kertoo.
"Lasten vieroitusoireita ovat levottomuus, ärtyneisyys ja vapina"
Kahila ei halua syyllistää päihderiippuvaisia äitejä vaan korostaa, että hoitoon hakeutuvia autetaan.
– Uskon, että jokaisella äidillä on halu ja motivaatio tehdä parhaansa, mutta riippuvuus on paha sairaus ja useissa tapauksissa äidit ovat sairautensa kanssa aivan yksin. Monet eivät uskalla hakeutua hoitoon, sillä he pelkäävät lapsen menettämistä. Hoidon alku on se, että tunnustaa ongelman itselleen.
Kahilan mukaan äidit kamppailevat kahden rakkauden välillä. Toisaalta rakkaus syntymättömään lapseen on suuri, mutta niin on rakkaus päihteisiinkin.
– Kun puhutaan vaikeasta ongelmasta, päihteet ovat elämän keskeinen sisältö ja käyttö on pakonomaista. Riippuvuus on niin paha sairaus, että se vie voiton monessa tilanteessa. Vaikka raskaus on suuri motivaattori äideille päihteiden käytön lopettamiseksi, se ei aina onnistu.
– Meillä on ollut tapauksia, että parikymppisellä äidillä päihdehistoria on jopa kymmenen vuoden mittainen, ja silloin kiintymys päihteisiin on hyvin väkevä.
Äidin päihdeongelma on Suomessa yksi yleisimmistä pienten lasten huostaanoton syistä.
– Olemme tehneet tutkimuksen, jossa seurattiin HAL-poliklinikalla hoidettuja äitejä. Heidän lapsistaan 40 prosenttia oli huostaan otettu ensimmäisen kerran kahteen ikävuoteen mennessä.
Erikoislääkäri Ilkka Ketola kertoo huumeiden vaikutuksen alla syntyneen vauvan vierotusoireiden olevan samanlaisia kuin aikuisella.
– Yleisiä oireita ovat levottomuus, ärtyisyys ja vapina. Lapset saattavat hengittää hyvin tiheästi ja heillä voi olla jopa hengityskatkoja ja lämmönsäätelyn häiriöitä. Heidän unensa on levotonta, nukahtaminen hankalaa, tutun imeminen on hyvin kiihkeää ja sydämen syke voi olla korkealla, Ketola kertoo.
Vierotusoireista kärsivää vauvaa lääkitään minimaalisilla morfiiniannoksilla.
– Parhaassa tapauksessa lievemmät vieroitusoireet menevät ohi ilman lääkehoitoa. Jos lääkettä tarvitaan, niin lähes poikkeuksetta se on suun kautta otettava morfiiniliuos. Oireiden vaikeusasteen mukaan haetaan pienintä mahdollista annosta, joka auttaa oireisiin.
Saisiko pakkohoito päihdeäidit välttämään terveydenhuoltoa?
Sosiaali- ja terveysministeriö valmisteli muutama vuosi sitten niin sanottua päihdeäitien pakkohoitolakia.
STM:n työryhmä esitti vuonna 2009, että päihteitä käyttävät raskaana olevat äidit on ohjattava kuukauden mittaiseen hoitoon joko vapaaehtoisesti tai pakolla.
Tarvittaessa äiti voitaisiin pitää tahdosta riippumattomassa hoidossa raskauden loppuun saakka. Lain valmistelu kuitenkin tyssäsi ja se sai osakseen paljon kritiikkiä.
Suomessa on useita lääkäreitä, jotka kannattavat pakkohoidon mahdollistamista. He perustelevat kantaansa pääosin syntymättömän lapsen terveyden suojaamisella jo kohdussa.
Vastustajat pelkäävät, että pakkohoitoasetus karkottaisi raskaana olevat päihteiden suurkäyttäjät äitiysneuvoloista ja mahdollisen hoidon piiristä. Ketolakin pitää pakkohoitoa ongelmallisena.
– Tällä hetkellä raskaana oleviin naisiin pätevät samat pakkohoidon kriteerit kuin ei raskaana oleviin. Se tarkoittaa, että sikiö ei ole varsinaisesti henkilö ja se haitta, joka sikiöön kohdistuu äidin kautta, ei ole pakkohoidon aihe.
– Pahimmassa tapauksessa pakkokeinot voisivat aiheuttaa sen, että raskaana olevat päihdeäidit välttäisivät koko terveydenhuoltoa, eikä sekään olisi hyvä tilanne. Kokemus ja tutkimustulokset viittaavat siihen, että jos äitejä pystytään tukemaan ja auttamaan niin silloin lopputulos on paras myös syntymättömän lapsen kannalta, Ketola sanoo.
Studio Maikkarilla ja mtv-palvelussa tiistaisin kello 21–22.