Pahimmat ympäristönsaastuttajat listattu

Suomen kymmenen eniten ilmaa ja vesistöjä saastuttavaa konsernia olivat vuonna 1994 Metra, Outokumpu, Imatran Voima, Kemira, Helsingin energialaitos, PVO-Yhtiöt, Repola, Enso-Gutzeit, Neste ja Metsäliitto. Laskelmat ovat peräisin hiljattain ilmestyneestä Suomen ympäristön tulevaisuus -kirjasta.

Kun samojen konsernien ympäristöhaitallisuus suhteutetaan niiden työllistävään vaikutukseen, listan järjestys hieman muuttuu. Kärkeen nousevat PVO-yhtiöt ja Helsingin energialaitos ja Metra tipahtaa kolmanneksi. Loppukymmenikön järjestys on Imatran Voima, Kemira, Outokumpu, Neste, Enso-Gutzeit, Metsäliitto ja Repola.

Listaa kuvaa suuria pistekuormittajia eli piipuista ja putkista työntyviä päästöjä. Monissa ympäristöongelmissa keskeistä on hajakuormitus, jota tuottavat lähinnä maatalous, liikenne, asutus ja kalankasvatus.

Tiedot ovat peräisin viranomaisten päästörekistereistä. Vuoden 1994 jälkeen listan järjestyksessä on saattanut tapahtua muutoksia, sillä useat konserneista ovat tehneet suuria ympäristöinvestointeja.

Saastuttamista on kuvattu haittapisteillä ja arviot laitoksien haitallisuudesta perustuvat neljään ympäristöongelmaan. Ne ovat rehevöityminen, maaperän happamoituminen, vesien happamoituminen ja myrkyttyminen.

Mallissa on mitattu ja arvotettu vain päästöjä eikä tietojen puutteellisuuden vuoksi esimerkiksi jätteiden määrää, energiankulutusta, maankäyttöä tai vaarallisten aineiden varastojen määrää. Malli ei ota huomioon myöskään alueellisia eroja luonnon sietokyvyssä.

Eniten saastuttavat yksittäiset laitokset

Yksittäisistä laitoksista suurimmat saastuttajat olivat Imatra Steelin Imatran terästehdas, Kemira Pigmentsin Vuorikemian tehtaat Porissa, Outokumpu Harjavalta Metalsin Harjavallan tehtaat, Rautaruukin Raahen terästehdas ja Nesteen Porvoon öljynjalostamo.

Kymmenen listalla olivat myös IVOn Naantalin ja Inkoon voimalaitokset, Helsingin energialaitoksen Hanasaaren B-laitos sekä energiayhtiö PVO:n Kristiinan ja Tahkoluodon voimalaitokset.

Listan kärjessä oleva Imatra Steel valmistaa lähinnä auto- ja konepajateollisuudelle erikoisteräksiä ja terästuotteita. Viime vuonna sen liikevaihto oli liki miljardi markkaa, mikä oli yhdeksän prosenttia Metran liikevaihdosta. Terästehtaalla on sitten vuoden 1994 tehty yhteensä 150 miljoonan investoinnit valokaariuuniin ja siihen liittyvään savukaasujen suodatinlaitokseen.

Pahimmat ilmanpilaajat

Suurimmat ilmanpilaajat olivat vuonna 1994 konserneista Metra, Imatran Voima, PVO-Yhtiöt, Outokumpu, Helsingin energialaitos, Repola, Neste, Rautaruukki, Enso-Gutzeit ja Kymmene. Konserneihin kuuluviksi on laskettu laitokset, joista konserni omistaa yli puolet.

Yksittäisten tuotanto- ja teollisuuslaitosten pahimmat ilmanpilaajat olivat Imatra Steelin terästehdas, Outokumpu Harjavalta Metalsin Harjavallan tehtaat ja Rautaruukin Raahen terästehdas.

Loput kymmenen listalla ovat voima- ja energialaitoksia. Ne ovat IVOn Naantalin ja Inkoon voimalaitokset, Helsingin energialaitoksen Hanasaaren A- ja B-laitokset, PVO:n Tahkoluodon ja Kristiinan voimalaitokset ja Vaskiluodon Voiman Seinäjoen voimalaitos.

Pahimmat vesienpilaajat

Vesienpilaajien kymmenen kärjessä olevaa konsernia olivat Kemira, Outokumpu, Helsingin vesilaitos, Veitsiluoto, Metsäliitto, Enso-Gutzeit, Kymmene, Repola, Espoon vesi- ja viemärilaitos ja Tampereen vesilaitos.

Yksittäisistä laitoksista eniten vettä pilasivat Kemira Pigmentsin Vuorikemian tehdas, Outokumpu Harjavalta Metalsin Harjavallan tehtaat ja Outokumpu Kokkkola Zincin Kokkolan tehtaat.

Kymmenen listalla ovat lisäksi Helsingin vesilaitoksen Viikinmäen ja Kyläsaaren laitokset, Veitsiluodon klooritehdas Oulussa, Espoon vesi- ja viemärilaitoksen Suomenojan laitos, Outokumpu Chromen Polaritin Tornion tehtaat, Turun vesi- ja viemärilaitoksen keskuspuhdistamo sekä Tampereen vesilaitoksen Viinikanlahden laitos.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat