Paavi tukee itsenäistä Palestiinaa

Paavi muistutti palestiinalaiskansan pitkään jatkuneista kärsimyksistä presidentti Jasser Arafatin järjestämässä tervetulotilaisuudessa. Katolisen kirkon päämiehen kannanotto oli epätavallisen voimakas; olihan hän ilmoittanut ennen lähtöään Lähi-itään, että hän pysyttelisi matkallaan tiukasti uskonnollisissa teemoissa.

-Kukaan ei voi sivuuttaa niitä kärsimyksiä, joita palestiinalaiskansa on joutunut kokemaan viimeksi kuluneiden vuosikymmenien aikana, aivan maailman silmien edessä. Kärsimyksenne on kestänyt jo liian kauan, 79-vuotias paavi sanoi.

Paavi sai valtiovieraan vastaanoton saapuessaan palestiinalaisten itsehallintoalueille. Betlehemissä paavi suuteli mullalla täytettyä maljaa - palestiinalaisten mielestä merkiksi siitä, että katolisen kirkon päämies antaa täyden tukensa palestiinalaisten itsenäisyysvaatimuksille.

Vatikaanin edustaja Joaquin Navarro-Valls kuitenkin huomautti, ettei paavin ele merkinnyt palestiinalaisvaltion tunnustamista, koska itsenäisyyttä ei ole vielä julistettu. Navarro-Vallsin mukaan "olisi ollut outoa, jos paavi ei olisi suudellut maata paikalla jolla Kristus syntyi".

Paavi totesi puheessaan, että Vatikaani on aina tunnustanut palestiinalaiskansan "luonnollisen oikeuden kotimaahan ja rauhanomaiseen rinnakkaiseloon alueen muiden kansojen kanssa". Omassa puheessaan Arafat kiitti paavia nimenomaan palestiinalaisten asian tukemisesta. Hän luonnehti paavia "Palestiinan ja palestiinalaisten ikuisen pääkaupungin, Jerusalemin, suureksi ystäväksi". Vastaanottoseremonioiden jälkeen paavi piti messun Seimiaukiolla, joka sijaitsee Jeesuksen syntymäkirkon vieressä. Messuun osallistui vajaat 10 000 ihmistä, mikä oli odotettua vähemmän.

Israel varoitti Jerusalemista

Israelin turvallisuusministeri Shlomo Ben-Ami kiirehti paavin puheen jälkeen vakuuttamaan, ettei Israel näe mitään ristiriitaa paavin kannanoton ja meneillään olevan Lähi-idän rauhanprosessin välillä. Hän muistutti, että jo Yhdysvaltain silloinen presidentti Jimmy Carter otti käyttöön käsitteen "palestiinalaisten kotimaa" vuonna 1977.

Ben-Ami sanoi pitävänsä paavin viittausta palestiinalaisten kärsimyksiin humanitaarisena, ei poliittisena, asiana: -Kärsimys on inhimillistä. Oletan, että paavi puhuu juutalaisten kärsimyksistä vieraillessaan Yad Vashemissa.

Yad Vashem on Jerusalemissa sijaitseva museo, joka on rakennettu natsien murhaamien miljoonien juutalaisten muistoksi. Turvallisuusministeri teki samalla selväksi, että paavi tekisi Israelin mielestä vakavan virheen, jos hän tunnustaisi Itä-Jerusalemin tulevan palestiinalaisvaltion pääkaupungiksi.

Israel on julistanut Jerusalemin omaksi jakamattomaksi ja ikuiseksi pääkaupungikseen. Israel valtasi Jerusalemin itäosan - josta palestiinalaiset havittelevat oman valtionsa pääkaupunkia - vuoden 1967 sodassa.

Paavi Johannes Paavali II on kuusipäiväisellä kiertomatkalla raamatullisilla paikoilla Jordaniassa, Israelissa ja palestiinalaisten itsehallintoalueilla. Matkallaan Betlehemiin hän pysähtyi Qasr el Yahudissa, vahvasti miinoitetulla israelilaisten miehitysalueella Jordanvirran länsirannalla, missä Jeesus sai israelilaisten mukaan kasteensa.

Paavin kerrottiin liikuttuneen tästä pysähdyksestä syvästi; hän seisoi kauan rukoukseen vaipuneena ja siunasi sen jälkeen maljan, jossa oli Jordanvirran vettä.
(MTV3-STT-Reuters-AFP-DPA)
Vatikaanin virallinen kotisivu

Paavin henkilökuva Frontline-kanavan sivuilla