Päästökauppa ei riitä EU:n Kioton tavoitteiden saavuttamiseksi

Euroopan unioni ei komission tänään julkistaman ennusteen mukaan saavuta Kioton ilmastosopimuksen tavoitteena olevia päästövähennyksiä nykypolitiikalla. EU-maiden hiilidioksidipäästöt ylittävät komission mukaan Kioton tavoitteen 0,9 prosentilla vuosina 2008-2012, kun tavoitteena on päästöjen vähentäminen keskimäärin 8 prosenttia.

Päästöoikeuksien jakoa on tiukennettava nykyisestä Kioton sopimuskauden aikana, sanoi komissio tänään julkistaessaan EU:n ensimmäisen päästökauppavuoden taseen Brysselissä. Keskimäärin komissio odottaa jäsenmaiden leikkaavan hiilidioksidin päästöoikeuksia 6 prosenttia vuosina 2008-2012.

Päästökaupan lisäksi EU-maiden on säästettävä energiaa myös muilla sektoreilla Kioton tavoitteeseen pääsemiseksi. Liikenne ei esimerkiksi kuulu päästökaupan piiriin. Päästökauppasektorin osuus EU:n kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä on karkeasti puolet.

EU julkisti vain 21 maan päästötiedot

EU:n päästöoikeuskaupassa mukana olevien laitosten päästöt alittivat vielä puutteellisten tietojen mukaan myönnetyt päästöluvat noin 2-3 prosentilla viime vuonna. Lupia jäi 21 jäsenmaassa ylitse 44-60 miljoonaa tonnia laskutavasta riippuen. Alituksen taustalla oli komission mukaan lämmin sää ja mahdollisesti myös energian säästö.

Neljän maan tiedot puuttuivat tämänpäiväisistä tilastoista. Niistä tärkein on EU:n neljänneksi suurin päästökauppamaa Puola, joka jakoi 239 miljoonaa tonnia päästöoikeuksia viime vuodelle. Kaikkiaan EU jakoi vajaat 2 200 miljoonaa tonnia päästöoikeuksia 11 500 laitokselle. Tänään komissio julkisti yli 9 400 laitoksen päästötiedot.

Eniten päästötavoitteensa ylittivät Britannia, Espanja ja Italia, joiden päästöt nousivat 33 miljoonaa tonnia, 19 miljoonaa tonnia ja 7,9 miljoonaa tonnia päästölupia suuremmiksi. Runsaimmin oikeuksia jäi käyttämättä Saksassa, Ranskassa, Tshekissä ja Suomessa. Saksan päästöt alittivat luvat 21,4 miljoonalla tonnilla.

Suomi säästi oikeuksista neljänneksen

Suomessa hiilidioksidipäästöt jäivät neljänneksen päästöoikeuksia pienemmiksi. Oikeuksia säästyi 11,7 miljoonan tonnin verran. Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen mukaan syynä olivat poikkeustekijät, kuten lämmin sää, hyvä vesivuosi ja sähkön tuonti sekä metsäteollisuuden työkiista. Suomen kokonaispäästöt olivat viime vuonnakin kovasta laskusta huolimatta Kioton vertailuvuoden tasolla.

Pekkarinen arvostelee päästökauppamarkkinoiden toimintaa. Markkinoiden puutteet olivat hänen mukaansa keskeinen syy päästöoikeuksien hintojen voimakkaisiin vaihteluihin markkinoilla. Vaikka päästöoikeuksia nyt jäi ylitse, voi tilanne muuttua hyvinkin nopeasti, huomauttaa Pekkarinen.

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam oli kohtuullisen tyytyväinen EU:n ensimmäiseen päästökauppavuoteen. Hänen mielestään se sujui kohtuullisen hyvin järjestelmän monimutkaisuuden huomioon ottaen.

- Järjestelmä on kuitenkin osoittautunut toimivaksi siinä mielessä, että päästöoikeuksille on muodostunut markkinat, joiden avulla toimijat voivat ostaa ja myydä oikeuksia, toteaa Enestam. Markkinatietoa on Enestamin mukaan saatavissa, mutta hän epäilee, ettei sitä ole osattu löytää ja käyttää.

Paineet sähkön hinnan laskemiseksi kasvavat Suomessa

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen toivoo, että päästöoikeuksien hintojen romahdus näkyy myös kuluttajien sähkölaskussa.

-Kyllä sen pitää näkyä pienellä viiveellä myöskin kuluttajahinnoissa. Kyllä me teemme kaiken voitavamme energiamarkkinaviraston ja kilpailuviraston kanssa että näin myös käytännössä tapahtuisi.

Valtion omistama Fortum tyrmää ministerin toiveet. Päin vastoin suuret sähköyhtiöt ovat tänä keväänä ilmoittaneet uusista hinnan korotuksista.

-Euroopassa ollaan torjumassa ilmastonmuutosta ja se näkyy nyt myös kuluttajan kukkarossa korkeampina sähkön hintoina, kertoo Fortumin kehitysjohtaja Jukka Ruusunen.

(MTV3-STT)