Pääministeri tyrmää komission sokeripolitiikan

EU-komission esitys sokeripolitiikan uudistamisesta on herättänyt ankaraa vastustusta.

Pääministeri Matti Vanhanen ei hyväksy EU:n komission esitystä EU:n sokeripolitiikan uudistamisesta. Hänen mielestään hintojen lasku, kiintiöiden supistaminen ja kiintiöiden siirtäminen merkitsisi sitä, että EU:n reuna-alueilla sokerin tuotanto siirtyisi muualle.

Vanhanen kommentoi komission esitystä tänään alkaneen Hollannin-vierailunsa yhteydessä. Sokerista ei puhuttu vierailun isännän Hollannin pääministerin Jan Peter Balkenenden kanssa.

Vanhanen muistutti, että komission esityksen läpimeno merkitsisi vakavia vaikeuksia Välimeren alueelle, Slovakialle, Slovenialle Liettualle, Latvialle, Irlannille ja Suomelle. Suomi ei ole siten yksin. Tavoitteeksi on siten asetettava laaja yhteinen rintama, kun esitys siirtyy poliittiselle tasolle.

Vanhanen korosti, että komission esitys sotii myös EU:n huippukokouksen monasti esittämää linjaa vastaan. Periaatteena on, että maataloutta pitää voida harjoittaa koko unionin alueella, myös ilmastollisesti vaikeilla alueilla.

MTK tyrmää kaavailut

MTK:n mielestä komission ehdottaman uudistuksen toteutuminen sellaisenaan lopettaisi kotimaisen sokerinviljelyn ja sokeriteollisuuden. Komissio ehdottaa jalostetun sokerin hinnan alentamista kolmanneksella ja viljelijälle maksettavan hinnan leikkaamista 37 prosentilla. 60 prosenttia hinnanlaskusta korvattaisiin viljelijöille. Lisäksi tuotantokiintiöitä leikattaisiin 16 prosenttia.

Kiintiöt eivät vastaisuudessa enää olisi jäsenmaakohtaisia, vaan niillä voitaisiin käydä kauppaa yli valtioiden rajojen. Eniten MTK:ssa pelottaa juuri kiintiöiden siirtely.

- Se olisi selkeä kuolinisku suomalaiselle sokerinviljelylle ja teollisuudelle, kiintiöt kun mahdollistavat viljelyn meillä. Siirtomahdollisuus muihin maihin aiheuttaisi sen, että todennäköisesti meidän teollisuuden tanskalainen omistaja hyvin mielellään siirtäisi tuotannon paremmille viljelyalueille, uumoilee kasvinviljelyasiamies Juha Peltola MTK:sta.

Suomalainen sokeriteollisuus on 80-prosenttisesti tanskalaisen Daniscon omistuksessa. Yhtiöllä on tehtaita Suomen lisäksi Saksassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Liettuassa.

Suomessa sokerin tuottaminen on useimpia muita EU-maita kalliimpaa. Sokeria viljellään meillä 2 700 tilalla lähinnä Lounais-Suomessa.

Komission esittämä hinnan alentaminen veisi Peltolan mukaan viljelyltä kannattavuuden, vaikka 60 prosenttia tulonmenetyksistä korvattaisiinkin.

Sokerinviljelijät huolissaan

Maatalousministeri Juha Korkeaoja on saanut paljon yhteydenottoja huolestuneilta sokerialan yrittäjiltä. Sekä juurikasviljelijät että muut sektorilla toimivat ovat ottaneet ahkerasti yhteyttä EU:n komission suunnitteleman sokeriuudistuksen takia, kertoo Korkeaoja.

Uudistus huolestuttaa viljelijöiden lisäksi myös kuljetusalan ja elintarviketeollisuuden työntekijöitä, ministeri sanoi.

Sokeriuudistuksen pelätään pahimmillaan voivan johtaa siihen, että juurikkaiden viljely ja samalla koko tuotantoketju Suomessa lakkaavat. Korkeaojan mukaan tämä on periaatteellinen kysymys.

- Se olisi monissa huippukokouksissa tehtyjen päätösten vastaista, Korkeaoja korosti.

EU:ssa on mm. Luxemburgin huippukokouksessa vuonna 1997 linjattu, että maataloutta pitää voida harjoittaa koko unionin alueella, myös epäsuotuisilla alueilla. Tähän ja vastaaviin linjauksiin Suomi on maatalouttaan ja sen etuja puolustaessaan useamman kerran viitannut.

Jos juurikassokerin viljely loppuisi Suomessa, merkitsisi se Säkylän ja Salon sokeritehtaiden sulkemista. Kirkkonummen sokeritehdas voisi jatkaa tuontiraakasokerin jalostusta ja valkoisen sokerin pakkaamista.

Korkeaoja tyynnytteli kuitenkin pahimpia huolia sokeriuudistuksesta ja muistutti, että kiistanalaiset suunnitelmat eivät vielä tässä vaiheessa ole lainsäädäntöesitys, vaan vasta komission tiedonanto. Kestää ainakin syksyyn ennen kuin komissio saa ehdotukset aikaiseksi. Käsittelyyn menee ainakin vuosi lisää, ministeri rauhoitteli.

Liittolaisia haetaan

Suomi ei ole ainoa kriittisesti suhtautuva jäsenmaa, vaan vastarintaa on odotettavissa myös muista maista, joiden tuotanto on vaakalaudalla, huomautti Korkeaoja.

Tämä koskee muitakin EU:n reuna-alueita kuten Espanjaa, Portugalia ja Kreikkaa. Korkeaojan mukaan näistä maista on tarkoitus hakea liittolaisia.

EU:n sokerijärjestelmä on kovien paineiden kohteena Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa. Sitä ei ole uudistettu, kun EU:n maatalouspolitiikkaa on muuten myllätty uuteen uskoon.

EU:n sokerintuotanto on yli kaksi miljoonaa tonnia suurempi kuin kulutus, ja ylijäämä täytyy tukiaisten turvin viedä ulkomaille.

Sokerin hinta EU:n markkinoilla on nykyisin noin kolminkertainen maailmanmarkkinahintaan verrattuna.

Sokerin ylituotanto on suurinta Ranskassa, Saksassa, Hollannissa, Belgiassa ja Tanskassa. Suomi ei ole osallinen EU:n ylituotantoon. Kulutus Suomessa on noin 200 000 tonnia vuodessa, mutta tuotantokiintiö vain 146 000 tonnia.

EU:n maatalousministerit keskustelevat sokeriuudistuksesta kokouksessaan ensi viikon maanantaina.

(MTV3-STT)

(Kymmenen uutiset 14.07.2004)

Lue myös:

    Uusimmat