Outokumpu voitti sähköverokiistan

Järjestelmä määräsi tuontisähkölle yhden yhtenäisen verokannan, joka vastasi Suomessa tuotetun sähkön keskimääräistä veroa. Kotimaassa tuotetun sähkön energiavero oli tuolloin porrastettu ympäristökriteerien perusteella. Viime vuoden alussa verojärjestelmä muuttui, ja närää herättänyt porrastus poistui.

Outokumpu hankki vuosina 1995-96 sähköä Ruotsista ja valitti sen verokohtelusta. Uudenmaan lääninoikeus pyysi EY-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua. Outokummun veroasioista vastaava johtaja Jouni Grönroos korostaa, ettei EY-tuomioistuimen ratkaisu vielä merkitse, että asia olisi loppuunkäsitelty.
-Uudenmaan lääninoikeuden on nyt ennakkoratkaisuun tukeutuen ratkaistava Outokummun verovalitus.

Kysymys on Outokummun tapauksessa "muutamasta kymmenestä miljoonasta". Grönroos odottaa Uudenmaan lääninoikeuden noudattavan ennakkoratkaisua. Hän ei pidä mahdottomana, että muutkin sähköntuojat valittavat tuontisähkön verotuksesta.
-Kyllähän tällainen EY-tuomioistuimen ratkaisu ohjaa vahvasti muuta samankaltaista toimintaa, Grönroos sanoo.

Ensimmäinen suomalainen ennakkoratkaisu

EY-tuomioistuin katsoi, että Suomen verojärjestelmä syrji tuontisähköä, koska sitä verotettiin yhtenäisellä verokannalla, joka oli korkeampi kuin alin kotimaiseen sähköön sovellettu kanta. Maahantuojalle ei tarjottu mahdollisuutta todistaa, että sähkö oli tuotettu tavalla, joka suomalaissähkön ollessa kyseessä olisi oikeuttanut alhaisempaan verokantaan.

Tuomioistuin katsoi, että tuontisähkön veroa ei voinut vaikutukseltaan rinnastaa tulliin, vaan että kyseessä oli perussopimuksen tarkoittama sisäinen maksu. Sisäisestä maksusta säädetään Rooman sopimuksessa, etteivät jäsenvaltiot saa määrätä muiden jäsenvaltioiden tuotteille korkeampia välillisiä tai välittömiä sisäisiä maksuja, kuin mitä samanlaisille kotimaisille tuotteille määrätään. Sisäisten maksujen porrastaminen esimerkiksi ympäristöperustein ei ole kielletty, mutta porrastukset eivät saa syrjiä muista jäsenvaltioista tulevaa tuontia, tuomioistuin huomautti.

Tänään annettu tuomio on ensimmäinen suomalainen ennakkoratkaisupyyntö, jonka EY-tuomioistuin on ratkaissut. Muitakin suomalaistapauksia on vireillä. Ne koskevat muun muassa maatalouden LFA-tukea, alkoholintuonnin aikarajoituksia ja tappiollisten bussilinjojen lyhentämistä.
(STT)