Ouluun ainutlaatuinen puukortteli

Puurakentamisen jatkokehittelyyn panostetaan erityisesti Oulun yliopiston arkkitehtiosaston puustudiossa. Kokemusta on kartutettu jo Kaijonharjussa, jonne on valmistunut kolme puista kerrostaloa. Tämän vuoden alussa alkoi uusi koerakentamishanke, jonka myötä Syynimaan kaupunginosaan kohoaa kokonainen kerrostalomiljöö. Hanke toteutetaan yhdessä ympäristöministeriön ja Tekesin kanssa.

-Puukaupunkialueelle tulee kaikkiaan kuusi korttelia ja noin 45 puista kerrostaloa. Niissä on yhteensä yli 20 000 kerrosneliötä, arkkitehtuurin professori ja puustudion johtaja Jouni Koiso-Kanttila Oulun yliopistosta kertoo. Hän huomauttaa, että kokonaisen puukorttelin rakentaminen on ainutlaatuista koko Euroopassa.

Kortteliin 70 asuntoa

Ensimmäisessä korttelissa rakennustyöt on jo aloitettu, ja ne on määrä saada päätökseen syksyyn mennessä. Kortteliin tulee kolme kolmikerroksista ja viisi kaksikerroksista taloa, joissa on 70 asuntoa.

Syynimaan koerakentamishankkeen tavoitteena on edistää puurakentamista ja kehitellä samalla uudenlaisia asuinympäristöjä. -Tarkoituksenamme on rakentaa miljöö vanhojen puukaupunkien henkeen modernin arkkitehtuurin ja tekniikan keinoin. Tavoitteena on tiivis rakentaminen suojaisine suljettuine kortteleineen, joissa esimerkiksi autot ovat katoksissa eivät avoimilla pysäköintikentillä, Koiso-Kanttila kuvailee.

Vaikka kansainväliset esimerkit osoittavat, että puu on betonia halvempi materiaali kerrostaloissa, halvalla selviäminen ei ole Syynimaan kokeilukohteen päätarkoitus. Puukaupungissa huoneiston neliöhinnaksi tulee 7650 markkaa. -Tavoitteena ei ole päästä halvalla, pikemminkin pyrkimyksenä on saada parempaa laatua ja miljöötä samalla hinnalla kuin betonirakentamisessakin.

Tekniset pulmat nujerrettu

Koiso-Kanttilan mukaan ensimmäisillä koerakennuskohteilla on saatu puurakentamisen tekniset ongelmat nujerrettua. Puun käyttö kerrostalorakentamisessa on ollut mahdollista vasta viime syksystä lähtien, kun palomääräykset muuttuivat. Sitä ennen rakennetut talot oli tehty poikkeusluvalla.

-Aiemmat palomääräykset olivat vanhanaikaisia. Paloturvallisuuden kannalta puukerrostalojen rakentaminen olisi ollut mahdollista jo vuosia, sillä nyt käytettävät rakenteet ovat olleet käytössä jo pitkään pien- ja rivitaloissa.

Koiso-Kanttilan mukaan uutta on se, että nyt on opittu rakentamaan ääntä hyvin eristäviä välipohjia. Moderneissa puukerrostaloissa ei enää kuule naapurin joka narausta toisin kuin sodanjälkeisissä puutaloissa. Tämä on todistettu myös puustudion tekemissä asukaskyselyissä. Jopa 80 prosenttia vastaajista katsoi, että äänieristys oli betonitaloissa huonompi kuin puukerrostaloissa.

Arkkitehtonista mielikuvitusta

Koiso-Kanttila sanoo, että puukerrostaloille on kovasti kysyntää. Puustudion tekemän mielipidekyselyn mukaan ihmiset arvostavat puuta asuinympäristönsä materiaalina. -Sekä puukerrostaloissa että betonitaloissa asuvista ihmisistä noin 80 prosenttia piti kerrostaloissakin puuta parempana julkisivumateriaalina kuin betonielementtiä.

Koiso-Kanttila uskoo, että puukerrostalojen rakentaminen yleistyy lähivuosina. -Näillä suurilla koerakentamishankkeilla voidaan näyttää mitä mahdollisuuksia puurakentaminen avaa niin rakentamistekniikan kuin suomalaisen asuntoarkkitehtuurin uudistamiselle. Koiso-Kanttila on sitä mieltä, että taloihin tulee juuri puulla lisää vivahteikkuutta. -Jos julkisivu tehdään puusta lauta laudalta, siihen tulee pakostakin yksityiskohtia. Ei ole kova homma vaihdella esimerkiksi laudoituksen suuntia tai ikkunoiden listoituksia.

-Puu antaa nyt vaihtoehtoisen tavan suunnitella rakennuksia ja samalla uudistaa jäykkää asuntoarkkitehtuuria, joka on 60-luvulta lähtien keskittynyt betonielementtirakentamiseen.
(STT)