Oulun lasten- ja nuorten teatteripäivät 20 vuotta

Helmikuun loppuun asti auki oleva näyttely koostuu valokuvista ja rekvisiitasta, teatteripäivistä kertovista lehtiartikkeleista, julisteista ja käsiohjelmista. Sen on koonnut kuvataiteilija Karoliina Niemelä. Ensimmäiset Oulun lasten ja nuorten teatteripäivät alkoivat 19. helmikuuta 1982.

-Näin siitä on päivien nyt alkaessa kulunut päivälleen 20 vuotta, johtava kulttuurisihteeri Arja Huotari muistelee. Lapsille suunnattu kulttuuritarjonta lisääntyi tuona aikana muutoinkin. Samoihin aikoihin perustettiin mm. Oulun kansainvälinen lastenelokuvafestivaali.

Alussa vain yksi teatteri

Ensimmäisillä teatteripäivillä vieraana oli vain yksi teatteri kahdella näytelmällä. Tämä teatteri oli Nukketeatteri Vihreä Omena Helsingistä, joka onkin vieraillut sen jälkeen lähes kaikilla teatteripäivillä.

-Tuosta ensimmäisestä tapahtumasta ei ole paljoa materiaalia tallessa, mutta muistiinpanoista löytyy kommentti "kaikkiin esityksiin riitti yleisöä". Sama huomautus on ollut totuuden mukainen kaikkiin seuraaviinkin tapahtumiin liittyen, Huotari muistaa. Teatteripäivät kasvoi kysynnän mukaan. Kansainvälinen festivaali tapahtumasta kehittyi sen jälkeen, kun Oulun kaupunginteatteri otti päävastuun tapahtuman kehittämisestä ja järjestämisestä.

Teatteripäivien näyttämönä toimivat alkuvuosina mm. koulujen jumppasalit ja nuorisotilat eri puolilla kaupunkia. Ne muuttuivat mustan muovin avulla pimennettäviksi teatteritiloiksi. Oikeiden teatteritilojen käyttömahdollisuus on tuonut sittemmin isot teatterit festivaalille.

Tarpeellisuutta pohdittiin

-Yleisön innostuksesta huolimatta teatteripäivien järjestämisen tarpeellisuutta pohdittiin 1990-luvun alussa. Resurssien vähyyden kurjuudessa mietittiin jopa festivaalista luopumista, Huotari muistelee. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, ja päivien yleisömäärä on parhaimmillaan ollut yli 10000. Huotari katsoo, että teatteripäivät on osaltaan vaikuttanut myös siihen, että lastenkulttuurista kokonaisuudessaan on tullut Oulun kaupungin tärkeä painopistealue.

-Tärkeintä merkitystä ei kuitenkaan mitata katsojaluvuilla eikä markoilla, se syntyy pienen katsojan mietteissä, hän kiteyttää.

(STT)