Oppositio suomi hallituksen budjettiesitystä

Kansanedustajat ovat aloittaneet valtion ensi vuoden talousarvioehdotuksen ruotimisen. Budjetti puhuttaa eduskuntaa perjantaihin saakka.

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ovat varsin tyytyväisiä Matti Vanhasen (kesk.) toisen hallituksen budjettiesitykseen. Kokoomus nimesi talousarvioesityksen vastuuntuntoiseksi, oikeudenmukaiseksi ja kannustavaksi. Keskusta kiitteli pyrkimystä kansalaisten perusturvan parantamiseen.

Ryhmäpuheenvuoroissa mainittiin muun muassa eläkkeiden ja opintorahan tasokorotukset sekä perintöveron kevennys.

Oppositiolta budjetille tyly vastaanotto

Oppositio otti hallituksen talousarvioesityksen vastaan totutun kriittisesti. SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma syytti hallitusta inflaation vauhdittamisesta ja kotitalouksien kurittamisesta verojen ja maksujen kiristyksillä.

Heinäluoma luonnehti esitystä suurten puheiden ja pienten tekojen budjetiksi. Hänen mukaansa erityisen tiukille joutuvat nyt lapsiperheet.

- He maksavat yhtä aikaa kohoavia lainanhoitokuluja, nousevia sähkö- ja polttoainelaskuja sekä terveydenhoidon kohoavia asiakasmaksuja, Heinäluoma listasi. Hänen mukaansa SDP tulee esittämään ensimmäisen lapsen lapsilisän selvää nostamista, jolloin hyöty tulisi kaikille perheille.

Heinäluoma syyllisti hallitusta moneen otteeseen myös vaalilupausten pettämisestä ja epäonnistumisesta tulopoliittisen ratkaisun kokoamisessa.

- Seuraukset ovat näkyvissä ja epävarmuus työmarkkinoilla jatkuu pitkälti ensi kevääseen.

Eriarvoisuus kasvussa

Vasemmistoliiton ryhmäpuheenjohtaja Annika Lapintie katsoi hallituksen kiihdyttävän eriarvoistumista siirtämällä rahaa pois julkisista palveluista. Lapintien mukaan hallitus laittaa asiakasmaksuja korottamalla terveyskeskusten asiakkaat maksamaan yksityisen hammashuollon kelaosuuden noston.

Lapintie valitteli myös, että hallitus haluaa vapauttaa miljoonayritysten perinnöt verosta, mutta työmarkkinatukeen ei tule tasokorotusta kahdeksaan vuoteen.

Kristillisdemokraattien ryhmänjohtaja Bjarne Kallis painotti, ettei hallituksen valintoihin pidä tyytyä, vaan vaihtoehtoja on aina. Kallis kyseli, mikä pakko on esimerkiksi lyhentää kahdella miljardilla yhteistä velkaa.

- Rahaa löytyy, jos tahtoa löytyy, hän opasti.

Perussuomalaisten Raimo Vistbacka arvosteli muun muassa perustienpidon rahoja täysin riittämättömiksi. Hän oli huolissaan myös valtionhallinnon tuottavuusohjelman vaikutuksista poliisitoimeen.

- Esimerkiksi automaattinen liikennevalvonta ei tuota tuloksia liikennekuolemien määrän rajoittamisessa. Yhtäkään rattijuoppoa ei saada kiinni "telkänpöntöillä".

Hallituksen esityksen loppusumma on 43,1 miljardia euroa. Kahden miljardin suuruinen ylijäämä aiotaan käyttää velan lyhentämiseen.

(MTV3-STT)