Oppositio arvosteli esiopetuksen lykkääntymistä

Kuusivuotiaiden maksuttoman esiopetuksen lykkääntyminen herätti eniten keskustelua, kun eduskunta aloitti tänään uusien koululakien loppusuoran käsittelyn. Hallitus oli jättänyt esiopetuksen pois omasta esityksestään, kun sen toteuttamiselle ei löytynyt kestävää rahoitusta.

Asia ei muuttunut myöskään lakien eduskuntakäsittelyssä monien toiveista huolimatta. Hallituspuolueiden edustajien oli tyytyminen siihen, että tavoite on nyt vuoden 2000 elokuussa ja sekin sidottu "taloudellisiin voimavaroihin". Opposition mielestä tämä ei ole enempää kuin "hurskas toivomus" ja nyt eriarvoisuus vain jatkuu, kun esiopetuksen järjestäminen on kiinni jokaisen kunnan omasta tahdosta. Hallitusryhmien edustajat huomauttivat, että keskustalla on pian tilaisuus ottaa asia uudelleen esille, jos se on mukana seuraavan hallituksen ohjelmaneuvotteluissa.

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Kirsti Ala-Harja (kok.) ihmetteli, mistä oppositio uskoo löytyvän lisärahaa esiopetukseen, kun sitä ei ole nyt riittänyt joka paikassa edes peruskoulun opettajien palkkojen maksuun. Vihreiden Irina Krohn pahoitteli, että sivistysvaliokunta ei edes yrittänyt etsiä rahoja esiopetuksen toteuttamiseen. Hän epäili, että syynä oli se, että itse valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) oli poistanut asian jo hallituksen käsittelyssä. Keskustan Anu Vehviläinen piikitteli puolestaan, että hallitus löysi kyllä rahaa "kalliiseen" työttömien koulutusvakuutukseen, mutta ei halvempaan esiopetukseen. Hannu Takkulan (kesk.) mielestä "markka pääsi liikaa konsultoimaan".

Milloin voi käyttää valintakokeita?

Kansanedustajilla tuntui myös olevan erilaisia käsityksiä siitä, milloin peruskoulun oppilasvalinnassa on sallittua käyttää soveltuvuuskokeita. Opposition riveistä epäiltiin, että soveltuvuuskokeiden käyttö saattaisi laajentua myös muihin kuin taito- ja taideaineisiin. Taustalla oli huoli eriarvoisuuden kasvusta, jos oppilaat alkavat saada jo koulun alkuvuosina erilaista koulutusta.

Sivistysvaliokunnan pykälämallissa soveltuvuuskokeiden käyttö on rajattu tapauksiin, joissa "opetuksessa noudatetaan opetussuunnitelmaa, jossa painotetaan yhtä tai useampaa oppiainetta". Kokeissa selvitettäisiin oppilaan taipumuksia tähän opetukseen. Lakiesityksen perusteluihin valiokunta kirjasi, että soveltuvuuskokeita tulisi käyttää vain aineissa, "joilla ei ole keskeistä merkitystä yleisen jatko-opintokelpoisuuden kannalta".

Eduskunta lyö lukkoon uusien koululakien sisällön huomisillan istunnossaan.

Lue myös:

    Uusimmat