Opiskelu ja työ siirtymässä pelinomaisiin ympäristöihin

Oppimisen ympäristö uudistuu ennusteiden mukaan nopeasti tulevina vuosina. Muutos koskee myös tietokoneella tehtävää työtä. Oppiminen ja työnteko alkavat muistuttaa yhä enemmän tietokonepelejä.

Suomalainen aikuisväestö suhtautuu tietokonepeleihin enimmäkseen kielteisesti. Tätä asennetta joudutaan lieventämään, jos ennusteet toteutuvat.

Tietotekniikan professori Pekka Neittaanmäki Jyväskylän yliopistosta arvioi, että oppimisympäristö ja työelämäkin muuttuvat radikaalisti seuraavan kymmenvuotisjakson aikana. Näistä ympäristöistä tulee pelinomaisia.

Neittaanmäki osallistui vuoden lopulla Serious Games Summitiin eli hyötypelikonferenssiin Yhdysvaltain pääkaupungissa Washington DC:ssä. Lisäksi hän tutustui pelien kehityssuuntiin kuuluisassa tekniikkayliopistossa MIT:ssä Bostonin lähellä.

Neittaanmäen mukaan Yhdysvalloissa pelibuumi on hirveän vahva. Koululaitos opettaa esimerkiksi maantiedettä pelien avulla. Oppilaat matkaavat mantereen halki, käyttävät paikkatietokantaa ja etsivät kohteista tietoja. Lapset pitävät virtuaalimatkailusta. He innostuvat ja oppivat asiat paremmin kuin pelkästään lukemalla.

Yhdysvaltain armeija uhraa peliympäristöihin kymmeniä miljoonia dollareita. Lentosimulaattori on vanha asia, mutta samoin miinan purkamista ja haavoittuneen hoitoa harjoitellaan simulaattorissa. Mahdolliset taistelutilanteet käydään läpi talo talolta peliympäristössä. Sotilaat painavat mieleensä jokaisen kadunkulman ja pusikon vaaranpaikat ennakolta.

Muumimamma suomalaistyyliä

Neittaanmäen mukaan monet amerikkalaiset ovat järkyttyneitä armeijan vahvasta vaikutuksesta. Kun koululaitoksella ei ole varoja omien opetuspelien tuotantoon, sotilaspelejä muokataan siviiliopetukseen. Asetelmasta tulee silti aggressiivinen. Oppilas sijoittuu johonkin satelliittiin tai panssarivaunuun.

Suomalaiset opetuspelit ovat Neittaanmäen mukaan lähtökohdiltaan muumimammamaisia, mutta ne voivat silti olla kiinnostavia. Meillä kouluhallinto pääsee vaikuttamaan opetusaiheisiin. Koululaitos suunnittelee itse aiheita ja pelien tuottajat tekevät niihin teknisiä alustoja. Koululaiset osallistuvat työhön vuorovaikutteisesti. Yksi ryhmä laatii kysymyksiä ja toinen ryhmä etsii vastaukset.

Jyväskylän ylipisto perusti pari vuotta sitten Agoran pelilaboratorion opetuspelejä kehittämään. Myös Helsingin yliopisto on lähtenyt samoille linjoille.

Tulevina vuosina pelejä on luvassa kaikille ikäluokille myös ikääntyville. Senioripelit ovat ryhmäpelejä tai muistipelejä, joilla voi virkistää muistia.

Naiset koukkuun uusiin roolipeleihin

Kalifornian yliopistossa Davisissa liiketalouden MBA-tutkinnon juuri suorittanut suomalaisjuristi Sinikka Suikkonen näkee, että viihdeteollisuuden konsepti muuttuu nopeasti. Verkkopeleistä on tullut vakava kilpailija monelle muulle viihdetuotteelle. Pelialan liikevaihto on jo ohittanut elokuvateollisuuden liikevaihdon.

Pelimaailma on Suikkosen mukaan edelleen miehinen. Jos naiset saadaan innostumaan runsaslukuisesti verkkopeleihin, se muokkaa entisestään ihmisten vapaa-ajan viettoa. Pelivalmistajat yrittävät houkutella lisää naisia roolipeleihin.

Verkkopeleille on syntynyt myös jälkimarkkinat. Pelissä ansaittua virtuaalirahaa muutetaan oikeiksi dollareiksi ja euroiksi.

Amerikkalaislehdissä on julkaistu tarinoita siitä, miten Kiinaan, Meksikoon ja Indonesiaan on syntynyt pelipajoja, joissa tikutetaan virtuaalirahaa ja koulitaan pelihahmoja. Rahakkaat länsinuoret eivät vaivaudu aloittamaan uudelleen alimmalta portaalta, vaan ostavat puolivalmiita örkkejä.

Pelipajoissa uurastavat ansaitset dollarin tai pari tunnilta, mutta sekin on enemmän kuin riisipellolla. Yleensä pelien tuottajat kieltävät lisensseissään pelirahan ja hahmojen kaupittelun, mutta se ei ole tehonnut.

Suikkonen asuu Berkeleyssä Piilaakson laidalla. Tämä osa Kaliforniaa tuottaa runsaasti tietoteknisiä uutuuksia maailmanlaajuisille markkinoille.

(MTV3-STT)