Opetushallituksen pääjohtaja eheyttäisi koulupäivää

Opetushallituksen pääjohtaja Kirsi Lindroos kannattaa harrastusten ja liikunnan lomittamista koulupäivään. Hänestä se tukisi koulutunneilla tehtävää työtä.

Lindroos perustelee kantaansa muun muassa hyvillä kokemuksilla, joita on saatu koulupäivän rakenteen uudistamisesta Mukava-hankkeen yhteydessä.

- Jokaisella koululla oli erilainen malli, mutta kaikille oli tyypillistä oppilaiden hyvinvoinnin ja koulumotivaation lisääntyminen ja kiusaamisen väheneminen, kun oli mielekästä, hyvää tekemistä, Lindroos kertoo.

Pääjohtajan mukaan kiireen tuntu häipyi. Samalla opettajille jäi enemmän aikaa yhdessä suunnitteluun, ja heidän yhteistyönsä parani. Vastaavasti opettajien ja kerhoja vetävien ihmisten yhteistyö tiivistyi.

Suunnitelmien toteuttamisessa pääjohtaja korostaa yhteistyötä. Kuntien sivistystoimen lisäksi suunnitteluun voisivat osallistua vapaa-aika-, nuoriso- ja liikuntasektorit sekä muut harrastusten järjestäjät, kuten kansalais- ja musiikkiopistot sekä liikuntajärjestöt.

Opetusministeri ajaa koulupäiväuudistusta

Opetusministeri Antti Kalliomäki, SDP

Tällä haavaa koulupäiväuudistusta ajaa etenkin opetusministeri Antti Kalliomäki. Hän on ehdottanut muun muassa ruokatuntien pidentämistä sekä liikunta- ja harrastusmahdollisuuksien lisäämistä oppituntien lomaan.

Lindroos on opetusministeri Kalliomäen kanssa samoilla linjoilla. Hänestä ruokatunti voisi olla aito yhdessä olemisen hetki, jonka ohessa voitaisiin oppia ruokakulttuuria. Myös pääjohtaja lisäisi liikuntahetkiä ja kannustaa hyötyliikuntaan esimerkiksi koulun ulkopuolisilla tutustumiskäynneillä.

Opetusministerin tavoin Lindroos katsoo, että kouluissa tulisi olla tilaa rentoutumiseen, jos päivät pitenevät. Keskusteluissa on väläytelty koulupäivän venyttämistä kello neljään tai viiteen iltapäivällä.

- Tämä on huomattavan paljon parempi ratkaisu kuin se, että lapset ovat monen monta tuntia viikossa yksinään kotona. Tai sitten mennään notkumaan tuonne kauppakeskuksiin tai muualle, painottaa Lindroos.

Lindroos olisi valmis ulottamaan mallin kaikille peruskoulun luokka-asteille. Hän korostaa, että oppilaiden tulisi päästä osallistumaan suunnitteluun.

Käytännön tasolla koulupäivän eheyttäminen vaatisi ainakin rahaa ja lakimuutoksen. Palkkausjärjestelmän uudistamisesta tulisi pitäisi työntekijäjärjestöjen kanssa.

OAJ ja Lukiolaisten liitto torjuvat

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi pitää ajatusta hyvää tarkoittavana, muttei toteuttamiskelpoisena. Hänen mukaansa nyt yritetään kehittää korvaavaa järjestelmää sille, että määrärahaleikkaukset lopettivat kouluista kerhotunnit.

- Siihen on keksitty taas tämä vanha malli, että pidennetään opettajien työssäoloaikaa. Mutta eihän se siitä huolimatta toimi ilman rahaa, sanoo Kangasniemi.

Kangasniemi löytää ehdotuksesta monta heikkoa kohtaa. Hän huomauttaa muun muassa, ettei oppilaita voida pakottaa harrastamaan. Samoin harrastusten vetäjiä voi olla vaikeaa löytää keskellä päivää.

Monet koti-äidit tai -isät haluavat myös lapset ajoissa kotiin. Lisäksi syrjäseuduilla pitkät koulumatkat venyttävät jo nykyisellään koulupäiviä.

Myös Lukiolaisten liitto vastustaa koulupäivän pidennystä. Liiton puheenjohtaja Tiina Niemi sanoo kannanotossaan, että kouluille ei tule sälyttää vastuuta harrastustoiminnan järjestämisestä. Liiton mielestä koulupäivää ei tule pidentää, koska oppilaat tarvitsevat myös vapaa-aikaa.

- Oppilaskuntatoiminta sekä perusopetuksessa että toisella asteella lisää tunnetusti kouluviihtyvyyttä. Ainoassakaan opetusministerin tai Opetushallituksen pääjohtajan lausunnossa ei ole kuitenkaan huomioitu toimivan oppilaskunnan vaikutuksia, Niemi huomauttaa.

(MTV3-STT)