Opettajat pelkäävät erityisopetuksen alasajoa

Kaavailtu erityisopetuksessa olevien oppilaiden siirtäminen tavallisiin luokkiin saa tyrmäävän vastaanoton Opetusalan Ammattijärjestöltä. OAJ pelkää, että opetusministeriössä suunnitteilla olevat ohjeet kääntyvät kouluissa säästämiseksi. Pahimmillaan erityisopetusta tarvitsevien lasten siirtäminen tavallisiin luokkiin voi vaarantaa oppilasturvallisuuden.

Opetusministeriön mielestä erityisopetusta tarvitsevia lapsia pitäisi siirtää tavallisiin luokkiin ja tukiopetuksen määrää lisätä.

- Tavoitteet kuulostavat ehkä hyviltä, mutta opetus saattaa kärsiä. Kokemus on osoittanut, että tällaiset muutokset toteutuessaan tehdään säästötoimina. Yhä useammassa luokassa olisi jopa toisille oppilaille vaarallisia oppilaita. Silloin ryhmäkoon pitäisi olla pienempi ja tarvittaessa luokkaan tulisi jopa toinen opettaja auttamaan, OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi totesi.

Erityisopetusta tarvitsee nykyään lähes joka kymmenes koululainen, noin 45 000 peruskoulun oppilasta. Määrä on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Opetusministeriön mukaan syytä huoleen ei ole. Tarkoitus ei ole ajaa erityisopetusta alas, vaan muuttaa sen painopistettä.

- Uskon, että kyse on väärinymmärryksestä. Idea on, että painopistettä siirretään varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisevään toimintaan, sanoo hallitusneuvos Eeva-Riitta Pirhonen.

- Ongelma on, että tukitoimia tehdään nyt liian myöhään. Tarkoitus on vahvistaa esimerkiksi osa-aikaista erityisopetusta, oppilashuoltoa ja tukiopetusta jopa päivähoidon esiopetuksesta alkaen. Esimerkiksi tukiopetus on nyt kuihtunut minimiin.

Myös opetusministeri Sari Sarkomaa haluaa oikaista, että erityisluokkia ei olla ajamassa alas.

- Kyseessä on täysi uutisankka. Opetusministeriössä ei ole valmisteilla uudistusta, jossa erityisopetuksen oppilaat siirrettäisiin yleisopetuksen luokkiin. Kyseessä on väärinkäsitys, Sarkomaa sanoo tiedotteessaan. - Suomessa tarvitaan jatkossakin erityisluokkia, kuten hallitusohjelmassakin todetaan.

Lapset kärsivät kuntien säästöissä

Erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden määrän kasvu tavallisissa luokissa voi kasvattaa opettajan työmäärän liian suureksi. Kangasniemen mukaan ei pidä tuijottaa keskimääräisiä luokkakokoja, sillä pienten koulujen pienet luokat vääristävät tilastoa.

- Esimerkiksi 26 tavallista, rauhallista oppilasta ei ole ongelma. Mutta jos luokassa onkin muutama ongelmatapaus tarvitseva oppilas, tilanne muuttuu aivan erilaiseksi.

Luokkakokojen pitäminen riittävän pieninä lisää myös yleistä turvallisuutta, kun opettajalla on aikaa lapsille yksilöinä.

Kuntien tekemät opettajien lomauttamiset Kangasniemi tuomitsee. Hänen mielestään lapset joutuvat kuntien kikkailun todellisiksi maksajiksi.

Opettajat kaipaavat vanhempien osallistumista

Opetuksen laatu on OAJ:n mukaan Suomessa kohdallaan - siitä kertovat hyvät oppimistulokset. Huolestuttavaa sen sijaan on nuorten pahoinvointi, jonka äärimmäisistä tapauksista on saatu lukea.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja kasvatuksen suhteen Kangasniemi perää vanhemmilta aktiivisuutta. Hänen pitää kestämättömänä tilannetta, jossa osa vanhemmista sysää kasvatusvastuuta koululle ja opettajille.

-Kehittämistä yhteistyössä on. Koulun ja vanhempien välinen viestintä sujuu hyvin niiden vanhempien kanssa, joiden lapset menestyvät. Ne, joiden lapsilla on ongelmia ja joiden pitäisi ottaa vastuuta, eivät tule vanhempien tilaisuuksiin, Kangasniemi sanoo.

Kangasniemi pitää lähivuosien suurimpana riskinä koululaisten kannalta sitä, että sosiaali- ja terveyspuolen menot kasvavat.

- Se saattaa näkyä nyt aloittavien lasten kohdalla niin, että erityisopetusta ei ole riittävästi, ryhmäkoko ei ole sopiva tai tukiopetusta ei saa riittävästi. Siksi päättäjiksi tarvitaan koulutusta ymmärtäviä ihmisiä.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat