OP-Pohjolan Karhinen: Pankkien moittiminen populismia

OP-Pohjolan pääjohtaja Reijo Karhinen moittii viime päivien pankkikeskustelua populismista. Hänen mielestään vastuu kuuluu ensisijaisesti jokaisen valtion poliitikoille.

- Viranomaisetkin olivat vielä hetki sitten sitä mieltä, että valtion papereihin EU:n alueella sijoittaminen on riskitöntä. Se oli kaikkien yhteinen näkemys, muistuttaa Karhinen.

Hän hämmästelee kuinka nopeasti syyttävä sormi kääntyi osoittamaan vain pankkeja, vaikka Kreikan-papereita löytyy muidenkin sijoittajien salkuista.

- Minä pidän tätä kyllä populismina.

Asuntolainojen kulut uhkaavat nousta

Karhinen pelkää, että sääntelyhuumassa keksitään sellaiset rohdot, joiden yhteisvaikutusta ei tiedetä. Jos kustannukset nousevat, pankit sopeutuvat ja siirtävät ainakin osan kuluista asiakkaille.

- Jos pahimmat uhkakuvat toteutuvat, niin asuntolainojen marginaalit saattavat nousta nykyhetkestä puolitoista- tai jopa kaksinkertaisiksi.

Säätelyn tiukentaminen kiristäisi myös pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusta.

- Pankit joutuvat rajoittamaan luotonantoaan ja mitä vähempi myönnetään luottoja, sitä vähemmän talous kasvaa.

Käytännössä nyt yltynyt säätelyvimma käynnistyi jo finanssikriisin jälkimainingeissa.

- Minua todella harmittaa se, että perusvirheet finanssikriisissä tehtiin Yhdysvalloissa, ja nyt säätelyä levitetään koko globaaliin maailmaan ja myös Suomeen ja suomalaiseen asuntoluototukseen. Meillä ei ole asuntoluototuksesta tullut luottotappioita juuri koskaan, eikä näytä nytkään tulevan.

- Näyttää käyvän niin, että on amerikkalaisten investointipankkiirien virheet maksatetaan Suomessa tavallisilla asuntovelallisilla. Ja se on väärin.

Karhinenkin myöntää, että poikkeustilanteisiin pitää varautua nykyistä paremmin.

- Finanssikriisi osoitti, että meillä ei ole globaalisti minkäänlaisia säädöksiä siitä, miten pankkien maksuvalmiuksia, likviditeettiä pitää hoitaa. Juuri siihen sääntelyä tarvitaan eniten, arvioi Karhinen.

100 000 euron sijoitukselle talletussuoja

Pankkisääntelyn lisäksi EU:ssa etenee suunnitelma talletussuojan parantamisesta. Finanssikriisin pyörteissä talletussuoja tuplattiin 50 000 euroon. Ensi vuodenvaihteessa on tulossa toinen tuplakorotus, jolloin talletussuoja olisi jo 100 000 euroa. Karhinen ihmettelee onko kyse enää palkansaajan ja eläkeläisen perusvarojen turvasta vai riskittömästä sijoittamisesta.

- Olemme siirtymässä sijoittajan suojaan talletussuojasta. Asiakkaan ei itse asiassa tarvitse pohtia sitä, mihin sijoittaa, kun siellä on takuu takana.

- Jos riskittömälle sijoitukselle saa riskillisen tuoton niin silloinhan tässä ei enää eri tuotteiden välillä toteudu neutraliteetti.

Katso Leea Ollikaisen juttu

Lue myös:

    Uusimmat