Onnettomuustutkija: Pitkä etsintäaika ei poikkeuksellista

- Esimerkiksi 2007 Indonesian suunnalla katosi hieman pienempi kone ja vasta kymmenen päivän kuluttua alkoi osia tulla rannikolle ja sitä kautta alkoi selvitä putoamispaikka. Vastaavasti 2009 Atlantilla matkustajakone putosi mereen ja viisi päivää meni ennen kuin alkoi näkymään osia pinnalla, Aaltonen vertaa.

Huomenta Suomessa vierailleen Aaltosen mukaan etsintäalueen tarkentaminen olisi ensisijaisen tärkeää, jotta koneen sijainti saataisiin selvitettyä ja tätä kautta koneen tallentimiin eli niin sanottuihin mustiin laatikkoihin päästäisiin käsiksi.

Onnettomuustapauksissa tallentimet on usein löydetty tapahtumapaikoilta. Aaltonen uskoo, että koneen mustat laatikot löydetään tässäkin tapauksessa. Tallentimien löytyminen onkin Aaltosen ensiarvoisen tärkeää.

- Kyllä siihen käytetään niin paljon voimavaroja, että kunhan vaan päästään nyt sille oikealle alueelle etsimään niitä, niin voimavaroja käytetään kyllä varmasti riittävästi, että ne saadaan meren pohjasta ylös sieltä. Se on ratkaiseva tekijä tämän selvittämiseksi. Mitä tapahtui ja miksi tapahtui, Aaltonen sanoo.

Mikäli laatikkoa ei löydy joitain asioita jää Aaltosen arvion mukaan hämäräksi.

- Kyllä varmasti jotain siinä jää oleellista pimentoon, hyvinkin isoja asioita voi jäädä pimentoon.

Tarkat parametrit

Aaltonen kertoo, että lentokoneen eri tallentimet tallentavat yli tuhatta parametria jatkuvasti.

- Sieltä päästään hyvinkin pikkuyksityiskohtiin käsiksi.

Parametrien lisäksi Aaltonen pitää ohjaamon äänitallennetta erityisen tärkeänä onnettomuuden selvittämisessä.

- Sillä saadaan selville kaikki mitä ohjaamossa on keskusteltu. Oikeastaan se voi tämmöisessä tilanteessa olla vähintään yhtä tärkeä kuin nämä parametrit. Nämä yhdessä, siitä muodostetaan tämä kokonaiskuva tapahtumien kulusta, Ismo Aaltonen sanoo.