Onnellisuusfilosofi: Psykologinen hyvinvointi ja hyvät ihmissuhteet ovat tie onnellisuuteen

Onnellisuutta tutkinut filosofi Frank Martela toteaa, että onnellisuuden käsitettä on vaikeaa määritellä. Hänen mukaansa onnellisuuden alle kätkeytyy useita eri asioita, kuten psyykkinen hyvinvointi ja läheiset, hyvät ihmissuhteet.

Filosofi ja tutkija Frank Martela, 31, on keskittynyt motivaation ja onnellisuuden tutkimiseen. Hän on vastikään julkaissut Tahdonvoiman käyttöohje -kirjan ja työskentelee Rochesterin yliopiston vierailevana tutkijana. Helsingin Sanomien artikkelissa hänet nostettiin seuraavaksi Esa Saariseksi. Onnellisuuden tutkiminen on kuitenkin siinä mielessä hankalaa, että onnellisuutta määritellään kovin eri tavoin.

– Ihminen käyttää sanaa onnellisuus eri tavoin, eli joillekin se liittyy enemmän myönteisiin tunteisiin ja toiset taas näkevät sen kokonaisvaltaisempana arviona omasta elämästään. Moni onnellisuustutkija välttää onnellisuus-sanan käyttöä, koska heidän mielestään se vaan sotkee asioita, sillä kaikki näkevät sen eri tavalla.

Martelan mukaan onnea voisi ajatella kolmella eri tavalla. Ensimmäinen tapa ovat myönteiset ja kielteiset tunteet. Toinen on kokonaisarvio omasta elämästä ja kolmas, mikä Martelan mielestä on kaikista tärkein, on psykologinen hyvinvointi.

– Ihminen voi myös erehtyä omasta onnellisuudestaan ja sanoa, että on todella onnellinen, mutta muut ihmiset siinä ympärillä näkevät, että sillä ihmisellä ei mene elämässä niin kovin hyvin tällä hetkellä. Psykologinen hyvinvointi on ehkä enemmänkin sellaista kykyä toimia ja saada asioita aikaan, kykyä kohdata vaikeuksia elämässä ja niin edespäin, Martela summaa.

– Myönteiset ja kielteiset tunteet ovat kuitenkin aika triviaali asia, eivätkä pidemmän päälle vaikuta yhtä olennaisesti ihmisen hyvinvointiin kuin psykologinen hyvinvointi, hän jatkaa.

Onnellisuutta on hankalaa mitata

Martela muistuttaa, että onnellisuustutkimuksia lukiessa kannattaa katsoa, miten onnellisuutta on missäkin tutkimuksessa mitattu. Esimerkiksi monessa kansallista onnellisuutta tutkineessa tutkimuksessa on keskitytty mittaamaan enemmänkin tyytyväisyyttä omaan elämään kuin onnellisuutta sanan varsinaisessa merkityksessä.

Martela itse mittaisi onnellisuutta "experience sampling" -metodilla, jossa keskityttäisiin satunnaisotantaan.

– Sen sijaan, että ihmiseltä kysyttäisiin kerran, kuinka onnellinen olet ja kuinka tyytyväinen olet omaan elämääsi, esimerkiksi kännykkäsovellus voisi piipata kolme kertaa päivässä ja kysyä, miltä sinusta tuntuu juuri tällä hetkellä.

– Olemme huonoja arvioimaan elämäämme kokonaisuutena ja muistamaan mennyttä onnellisuutta. Jos ihmiseltä kysytään kolme kertaa päivässä tietyn ajanjakson ajan, niin siinä saadaan aivan eri tarkkuudella tietoon, mikä henkilön yleinen mieliala on, Martela sanoo.

Voiko omasta onnellisuudestaan erehtyä?

Miten ihminen voi itse tietää olevansa onnellinen?

– Mielestäni ihminen voi erehtyä omasta onnellisuudestaan. Monet tutkijat ajattelevat, että ihminen on paras auktoriteetti kertomaan omasta onnellisuudestaan, mutta olen sitä mieltä, että ihminen voi joskus kuvitella olevansa onnellinen ja myöhemmin tajuta, että hetkinen, tuossa vaiheessahan olin melkein masentunut.

Martelan mukaan omaa onnellisuuttaan voi nostaa tai parantaa monin eri tavoin. Hänen mukaansa monet tutkijat ovat tulleet tulokseen, että läheiset ihmissuhteet ovat onnellisuuden kannalta todella olennainen asia.

– Kannattaa panostaa läheisiin ihmissuhteisiin ja sellaisiin ihmisiin, jotka hyväksyvät sinut ehdoitta. Se on hirveän tärkeä tekijä oman hyvinvoinnin kannalta. Toinen on se, että löytää sellaista sisäisesti motivoivaa tekemistä. Että pääsee tekemään sellaisia asioita, joista tuntee, että nämä ovat sellaisia asioita, joita minä haluan tehdä, eikä ole sellainen olo, että "mun on nyt pakko tehdä näitä", hän summaa.

Myös oma asennoituminen vaikuttaa onnellisuuden kokemuksiin

Sisäisen motivaation ja ihmissuhteiden lisäksi Martela listaa tärkeäksi asiaksi oman asennoitumisen. Martelan mukaan omat asenteemme vaikuttavat paljon siihen, miten me tulkitsemme tätä maailmaa.

– Maailma itsessään ei sisällä tunteita, vaan tunteet tulevat siitä, miten me tulkitsemme maailmaa. Tämän takia se, miten me tulkitsemme maailmaa vaikuttaa niin olennaisesti omaan onnellisuuteemme.

– Ei ole helppoa muuttaa omaa asennoitumistaan, mutta jos asiaa lähtee systemaattisesti työstämään, niin tapaa reagoida ympäröivään maailmaan on mahdollista muuttaa ja sitä kautta vahvistaa sitä omaa onnellisuutta, Martela sanoo.

Lue myös:

AVA / Emmi Maaranen

Kuvat: Shutterstock

Lue myös:

    Uusimmat