Omaiset vaativat tolkkua mielenterveystyöhön

-On inhimillistä, että omaiset hoitavat mielenterveysongelmista kärsiviä potilaita, mutta joku tolkku siihenkin olisi saatava. Näin toteaa omaisten toiminnanjohtaja Solja Peltovuori Omaiset mielenterveystyön tukena - Pohjois-Suomen yhdistyksestä.

Hänen mielestään mielenterveystyöhön tarvitaan lisää varoja, jotta omaiset eivät nääntyisi taakkansa alle. Erityisen närkästyneitä psykiatristen potilaiden omaiset ovat tavasta, jolla hoitokäytäntöä muutettiin. Ensin laitospaikkoja vähennettiin rajusti, mutta avohoidon kehittäminen jätettiin puolitiehen.

-Pelkästään 90-luvulla avohoitokäynnit kaksinkertaistuivat, mutta silti hoitohenkilökuntaa ei lisätty. Omaiset kysyvät, mihin mielen miljoonat on hukattu. -Edellisen hallituksen aikana terveydenhuollosta on säästetty 5,6 miljardia, josta runsaat kaksi miljardia on lohkaistu juuri psykiatrisista palveluista.

Onneton tilanne kärjistyy etenkin nuorten potilaiden kohdalla. Nuori voi pahimmillaan joutua odottamaan hoitopaikkaa jopa vuoden. Tässä kärsivät nuoren lisäksi tämän perhe, ystävät ja koulukaverit.

Yksi sairastuu, koko perhe potee

Psykiatristen potilaiden omaiset ovat varsin kehnossa asemassa. Useimmissa kunnissa ei ymmärretä sitä, että myös omaiset kaipaavat henkistä tukea ja avustusta.

-Heille tulisi tarjota mahdollisuus keskustella omasta tilanteestaan ja esimerkiksi siitä, miten mielenterveyskuntoutujan kanssa toimitaan arkielämässä ja kotioloissa. Nykyään omaiset kokevat jäävänsä yksin ongelmineen.

-Kun perheessä joku sairastuu psyykkisesti, on selvitettävää paljon, muun muassa asumisjärjestelyt ja toimeentulo. Lisäksi tarvitaan pitkäjänteistä kuntoutusta. Koko perheen henkiseen auttamiseen on tarvetta myös siksi, että kaikki perheenjäsenet kokevat ongelmat eri tavalla.

-Jos yksi perheessä sairastuu, muidenkin ongelmat saattavat nousta pinnalle. Väestöstä noin 20 prosenttia kokee ainakin ajoittain mielenterveyden ongelmia. Lisäksi vakavia vaikeuksia on parilla prosentilla ja masennuksesta kärsii noin kuusi prosenttia väestöstä.

Keskustelu kaikkein tärkeintä

-Pää pystyyn, ole ylpeä itsestäsi, kannustaa haapajärveläinen Annikki Hietala nyt 38-vuotiasta poikaansa. Niin hän itsekin tekee siitä huolimatta, että psyykkisesti sairaan pojan lisäksi hänen miehensä sairasti skitsofreniaa.

Annikki Hietala ei halua vaieta perhettään kohdanneista sairauksista. Hänen mielestään keskustelu asioista ja ihmisten myötätunto ilman sääliä on omaisten kannalta kaikkein tärkeintä. Yhdentoista lapsen äidin on täytynyt tulla toimeen omillaan sairauksista huolimatta.

-Ilman lapsiani en olisi varmaan jaksanutkaan. Kukaan ei tullut kysymään, miten me pärjäämme henkisesti, ei edes seurakunnan väki, Annikki Hietala paheksuu. Hän on kohdannut pienellä paikkakunnalla asuessaan ennakkoluuloja ja pelkoja. Niitä tuntuu olevan edelleen.

-Astma ja sydäntauti saa olla, mutta ei psyykkistä sairautta. Meitä katsotaan kuin ennenvanhaan keuhkotautista; pelätään, että sairaus tarttuu. Vieläkään näistä asioista ei saisi puhua.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat