Olut - vuosituhansia vanha juoma

-Rautakaudella juotiin olutta kaikkialla Pohjoismaissa ja todennäköisesti aika suuriakin määriä, kertoo arkeologi Henrik Jansson Helsingin yliopiston Kulttuurien tutkimuksen laitokselta. Oluella ja simalla oli tärkeä merkitys elämässä, koska ne esiintyvät merkittävässä osassa saduissa ja myyteissä. Niitä käytettiin myös uhrirituaaleissa.

Sima tehtiin usein hunajasta. Se oli luultavasti kalliimpaa ja siinä oli enemmän alkoholia kuin oluessa. Molemmat perustuivat kuitenkin samaan käymisprosessiin ja oluen sekä siman sekoituksia esiintyi todennäköisesti monissa muodoissa. Oluen paneminen ei ollut mikään täsmäprosessi, joten jokainen oluterä maistui erilaiselta sen mukaan, mitä käymisastiaan oli käymisen aikana pantu. Villihiivan kerrottiin tehneen juomasta aivan hirveää tai sitten erinomaisen maukasta. Seuraava erä olikin sitten taas erilainen. Tämän takia olueen sekoitettiin mm. katajaa, mesiangervoa, suomyrttiä, karpaloa, marunaa, ohdaketta tai nokkosta paremman maun saamiseksi.

Norjassa keksittiin viikinkiaikana, että jos käyttää samaa sekoitussauvaa, pysyy maku lähempänä muita eriä. Tämä johtui siitä, että sauvassa säilyi edellisestä kerrasta mm. hiivaa makua antamaan. Keskiajalla oluen taso parani. Sanotaankin, että Kustaa Vaasan aikaan sotilaat joivat jopa 10-30 litraa olutta päivässä.

Olutta voi käyttää myös ruoanlaitossa. Oheinen olutjuuston resepti on 1700-luvun keittokirjasta.

Olutjuusto

• 1 rkl jauhoja
• 0,5 l maitoa
• 1 pullo olutta
• pala inkivääriä
• 1 rkl siirappia
• suolaa

Sekoita jauhot tilkkaan kylmää maitoa. Kiehauta loput maidosta ja suurusta vehnäjauholiemellä. Kiehauta olut, inkivääri ja siirappi. Kaada seos kiehuvaan maitoon koko ajan vatkaten. Tarjoa kuumana voileipien kanssa.

Olutsilakat

• 1 kg silakkafileitä
• sitruuna
• suolaa
• 2 dl olutta
• 6 rkl vehnäjauhoja
• 1 muna
• ruohosipulia

Silakkafileille ripotellaan suola ja sitruunanmehu. Olut, muna ja vehnäjauhot sekoitetaan. Silakkafileet käännellään seoksessa ja paistetaan voissa.

(MTV3-STT)