Olli Mustosta kiitellään New Yorkissa

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Pianotaiteilija Olli Mustosen konsertti Carnegie Hallissa New Yorkissa saa kehuja The New York Timesin kriitikolta Paul Griffithsiltä, mutta ei aivan varauksetta. Mustonen on arvostelijan mielestä yhtä raivostuttava kuin loistava pianisti ja vieläpä samoista syistä.

    Hän kiittää Mustosen olevan herkän kosketuksen mestari. Taiteilijan soitto on aina kevyttä, lyyristä ja raikasta. Hän oli myös valinnut lyyrisiä osuuksia sisältävän ohjelmiston, Beethovenia ja Brahmsia. Carnegie Hallissa Mustonen tarjosi runsaasti kauniita, kirkasäänisiä, laulavia melodioita, jotkut höystettynä elegantilla huumorilla, toiset uskaliaammilla soinnuilla.

    -Mutta herra Mustonen rakastaa staccatoja liikaa. Itse asiassa hän rakastaa lopettaa säkeen staccatojen kilinään. Se on niin ylikäytetty ele tässä resitaalissa, että ensin tavasta tulee maneeri, sitten heikkous ja lopulta ikävystyttävää, Griffith kirjoittaa.

    Kädet kismittävät

    Griffithiä ärsyttää myös Mustosen tapa hitaasti nostella ja laskea käsiään ja liikutella samalla sormiaan levottomasti.

    -Voit katsoa muualle tietenkin, mutta on hetkiä, jolloin esityksestä tulee siinä tapauksessa rytmisesti käsittämätön. Esimerkiksi Beethovenin g-molli Fantasiassa Mustonen käytti käsiään tahdittaakseen hiljaisia lyöntejä. Arvostelijan mukaan Brahmsin musiikki kärsi vähemmän tästä, koska Mustosen kädet pysyivät enimmäkseen koskettimilla.
    -Siinä oli kuitenkin omat ongelmansa, liian reipas esittäminen, vasemman käden aliarvioiminen sekä kohtuuton nopeus.

    (STT)

    Lue lisää aiheesta:
    Kulttuuri

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •