Oletko pilanimellä Facebookissa? Lue tämä

Tekaistulla nimellä esiintyminen Facebookissa saattaa tuntua hyvältä tavalta vaalia yksityisyyttä ja tehdä kommenttien laukomisesta helpompaa. Lisäksi nimiin rakennetut sanaleikit, kirosanat ja alapäähuumori ovat tapa ilmaista itseään siinä missä nokkelat tilapäivityksetkin.

Kukapa ei joskus haluaisi signeerata sanomansa Kristuksena, Perkeleenä tai ihan vain Idioottina?

Nimileikit voivat kuitenkin päättyä siihen, että käyttäjä heitetään ulos yhteisöpalvelusta. Facebookin käyttöehdoissa kielletään antamasta vääriä henkilötietoja, mutta harva voi myöntää edes silmäilleensä pitkähköä englanninkielistä luetteloa.

Facebookilla on ollut tapana sulkea rikkomuksista epäiltyjä tilejä varoittamatta. Julkisuuteen ovat luonnollisesti nousseet tapaukset, joissa Facebookin katsotaan syyllistyneen virheeseen: harvinaisen nimen vuoksi poispotkiminen on suoraa vääryyttä (Alicia Istanbul), kun taas lempinimeään käyttänyt saattaa pitää toimintaansa muuten vain oikeutettuna (Jon Swift).

Kuinka paljon aitoja käyttäjiä?

Facebook oli aluksi vain opiskelijoiden käytössä. Vuodesta 2006 lähtien palveluun on voinut rekisteröityä vapaasti.

On arvioitu, että nykyisistä käyttäjistä jopa kolmannes ei olisi aitoja. Epäaidoiksi tileiksi on laskettu roskapostittajia, huijareita, pilailijoita ja monia tilejä hallinnoivia käyttäjiä.

Facebook on itse ilmoittanut vain puuttuvansa väärinkäytöksiin nopeasti teknisten keinojen ja ilmiantojen avulla.

Facebook on hiljattain osoittanut myös rauhallisempaa tapaa puuttua väärinkäytöksiin. Esimerkiksi symboleita nimiinsä liittäneiltä on lakkautettu uutisvirta ja keskustelu kunnes käyttäjä on korjannut tietonsa.

Kontrolli ei luonnollisestikaan ole niin tiukkaa pienen kielialueen suomalaisille kuin englanninkielisiltä alueilta tulevalle käyttäjämassalle. Puolitoista vuotta sitten uutistoimisto AP kertoi löytäneensä Facebookista 13 "Seymour Butt"-nimistä ihmistä, nyt heitä ei ole yhtään. (Lue: "See more butt" = "Näe lisää takamusta")

Sen sijaan suomenkieliset hyvinkin villit pseudonyymit näyttäisivät menevän vielä valvonnan läpi. Käyttäjiä ja sisältöjä voi kuitenkin karsiutua ilmiantojen perusteella.

Vitsit halutaan erilleen asiasta

Palvelussa on maailmanlaajuisesti jo yli 500 miljoonaa käyttäjää, joka on jo arvo sinänsä. Miksi puuttua hauskanpitoon?

Facebookin vahvuutena on alusta saakka ollut se, että se koostuu todellisten ihmisten yhteisöistä. Tämän etulyöntiasema näkyy esimerkiksi siinä, miten ihmiset todentavat identiteettinsä Facebook-tunnuksillaan muissa palveluissa.

Käyttäjien viatonkin identiteettileikki voi karkottaa Facebookilta yhteistyökumppaneita, jotka haluavat rakentaa ja tukea vakavasti otettavia yhteisöjä. New York Times tuskin odottaa sitä, että laatujournalismin yhteyteen saadaan koiranpentujen ja vauvojen "LOL"-ilakointia.

Yhteisöpalvelut Suomessa

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa yhteisöpalveluihin on rekisteröitynyt 42 prosenttia 16-74-vuotiaista ja 28 prosenttia seuraa jotain yhteisöpalvelua päivittäin. Valtaosa on Facebookissa.

Lisäksi vaatimus aidoista tiedoista pitää sisällön asiallisena ja helpottaa roskapostin torjuntaa.

Facebookia käytetään myös yhä enemmän tiedonhakuun. Yhtiöllä on halua ja valtaa pitää huolta siitä, että palvelun sisällöt ovat oikeissa kategorioissa: "henkilökohtaiset profiilit" ovat ihmisiä varten, kun taas "sivut" ovat erilaisille yrityksille, tuotemerkeille ja vakiintuneille yhteisöille. Älyvapaalle toiminnalle kuka tahansa saa perustaa "ryhmän".

Mainostajan kaksi käyttäjää

Aito käyttäjä on myös yhtiölle selvää rahaa mainonnan näkökulmasta. Arvo vain kasvaa käyttäjän jakaessa avoimesti mieltymyksiään. Kärjistetysti sanoen mainostaja haluaa tavoittaa Audi-yhteisöön liittyneen Pertin Kauniaisista, ei pehmolelua, joka ilmoittaa menevänsä nukkumaan.

Asian kääntöpuoli on se, että myös mainostajat luovat keinotekoisia käyttäjiä markkinointitarkoituksiin. Tällaisia käyttäjiä laitetaan tykkäämään tietyistä tuotteista ja yrityksistä sekä kommentoimaan niitä positiiviseen sävyyn.

Moraalisesti hyväksyttävämpää on viranomaisten peitetoiminta vale-identiteettien turvin esimerkiksi seksuaalirikosten torjunnassa. Yhdysvalloissa liittovaltion poliisi FBI kouluttaa väkeään käyttämään yhteisöpalveluja tiettävästi myös todistajansuojelussa.

Suomessa nykyinen laki sallii poliisin esiintyä netissä ainoastaan poliisina. Lainsäädäntöä on esitetty muutettavaksi niin, että poliisi voisi toimia tekaistun identiteetin turvin verkkoyhteisöissä.

Samaan aikaan on käyty keskustelua identiteettivarkauden eli toisen ihmisen henkilötietojen käytön kriminalisoinnista. Yhteisöpalveluissa on ainakin jo herätty vastuuseen. Facebook on ohjannut yrityksiä ja tuotemerkkejä vahvistamaan sivunsa erikseen. Facebookin kilpailija Twitter puolestaan todentaa suosittujen julkkisten käyttäjätilit aidoiksi.

Julkinen tila herättää luovuuden

Identiteetillä pelaamista ei voida kokonaan karsia yhteisöpalveluista, eikä se ole palvelujen kannalta järkevääkään. Yksi käyttäjä hauskuttaa itseään ilmoittavansa olevansa tuon tuosta naimisissa, toinen ilmoittelee satunnaisia kavereita sukulaisikseen.

Facebook ei ole enää pelkkä väline yhteydenpitoon, vaan kokonainen julkinen tila, jota käytetään myös luovasti ja sääntöjä rikkoen.

Facebookin velvollisuutena on kuitenkin kertoa ihmisille nykyistä paremmin, millaisessa julkisessa ympäristössä he ovat osallisina, mihin he tietojaan jakavat ja millä seurauksilla.

Omalle vauvalle tai jopa hyvälle ystävälle perustettu tili on selvä rikkomus, mutta ei kovin tuomittavaa. Julkkiksena esiintyminen onkin jo vitsi, jota ei ole harkittu loppuun asti.

Lue myös:

    Uusimmat