Oikeusturva-aktivistit mielenosoituksessa

Metallipöntössä paloivat tuhkaksi niin presidentin kuin oikeuslaitoksenkin paperit mielenilmaisuna pitkistä ja epäoikeudenmukaisista oikeusprosesseista. Kansalaiset kertoivat saaneensa epäasiallista kohtelua muun muassa tuomareilta, lääkäreiltä ja eri oikeusistuimilta.

-Suomen maa ei tarvitse presidenttiä, joka suojelee rikollisia, julisti jämsänkoskelainen oikeustaistelija Reino "Pihti" Virtanen sytyttäessään ensimmäisen paperin, presidentti Ahtisaaren kirjeen. Siinä presidentti torjui Virtasen pääsyn puheilleen.
Virtanen sai liikanimensä vatsaansa jääneistä leikkauspihdeistä. Leikkaus tehtiin vuonna 1979, ja siitä asti Virtanen on taittanut peistä oikeuksistaan ja röntgenkuvista.

-Kyse ei ole siitä, että pihdit jäivät, vaan että asiakirjoja väärennettiin, Virtanen tähdentää.
Hän kertoo saaneensa noin 30 000 markkaa korvauksia, mutta joutuneensa itse kärsimään miljoonavahingon menetettyään työkykynsä.

Eduskuntatalon rappusille hän saapui aloittaakseen Pihtilistan keräämisen. Listaan on tarkoitus saada 300 lainvastaisesti toimineen viranomaisen nimeä.

Tontti ja perintö kiistakapuloina

Virtasen lisäksi rappusille olivat saapuneet muun muassa espoolainen Kaisa Suomalainen ja helsinkiläiset Heli ja Ari Wikström.
Suomalainen sanoo ostaneensa vuonna 1993 lohkomattoman tontin, jota maanmittaushallituksen mukaan ei ole myyty, mutta käräjäoikeuden mukaan on. Rahojakaan ei ole palautettu.
-Espoolla menee hyvin, kun tontitkin myydään moneen kertaan, Suomalainen kritisoi.

Heli Wikström puolestaan peri äitinsä omaisuutta tämän kuoltua kahdeksan vuotta sitten, mutta ei saanut penniäkään.
-Satojatuhansia on pitänyt maksaa siitä, että äitini jätti minulle perinnön.
Wikström sanoo kaiken menneen juristien taskuihin.

Kansanedustajista mielenosoitus kiinnosti Jouko Jääskeläistä (krist.), Pekka Leppästä (vas.) ja Kimmo Kiljusta (sd.). Raimo Vistbackan (ps.) puolesta kannanottoja kuunteli Timo Soini.

Mielenosoituksen järjestelijä Erkki Vasama piti kiinnostusta hyvänä alkuna, sillä myös media oli hyvin läsnä. Toisin oli esimerkiksi vuonna 1989, kun yhdistys järjesti laittomuusseminaarin Helsingissä: paikalla ei ollut yhtään toimittajaa.
-Kun toimitaan hyperkorrektisti, ketään ei kiinnosta. Mutta kun osoitetaan mieltä polttamalla auktoriteettien hyväksymiä tekstejä, se kiinnostaa, Vasama päätteli.
(STT)