Oikeuspsykologian osaajista kysyntää

Alan koulutukseen on kova tunku ja valmistuville on hyvin töitä tarjolla. Yliopistotasoista koulutusta on tarjolla vain Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.

Oikeuspsykologian luennolla ei juuri haukotella. Syynä lienee opetuksen mielenkiintoisuus ja ajankohtaiset aiheet. Esimerkkeinä ovat psykopaatit, kaapparit ja vieläkin karumpi suomalainen arki.

 - Täällä on paljon asioita mitkä yhteiskunnassakin puhuttaa, vainoamiset ja kouluampumiset, terrorismi ja niin edelleen, arvioi psykologian opiskelija Anna-Kaisa Jokelainen.

Opetuksella kova kysyntä

Oikeustieteitä opiskeleva Hilla Pihajoki on innostunut myös ympäristöoikedesta. Hän pitää hyödyllisenä, että perinteisten rikosoikeudellisten näkökohtien lisäksi huomioidaan ihmisen psykologinen toiminta.

- Aiotko siis erikoistua ympäristörikollisten psykologiseen ajatteluun?

- Ei spekuloida vielä niin pitkälle, mutta onhan se mahdollista, Pihajoki nauraa.

Oikeuspsykologian opintoja on tarjolla sivuaineen verran vain Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella. Mielenkiinto on ollut laajaa ja tarve laajentaa aineopintoihin saakka eli pääaineeksi on ilmeinen.

- Opiskelijoita tulee ympäri maata ja paikat täyttyvät nopeasti, kertoo tutkija Hanna-Mari Lahtinen psykologian laitokselta.

Käräjillä, esitutkinnassa, terapiassa

Oikeuspsykologian taitoja kaivataan poliisin esitutkintaan ja yhä useammin niihin turvautuvat käräjäsalissa sekä syyttäjät että asianajajat. Myös lastensuojelussa, huoltajuusriidoissa ja erilaisessa sovittelussa osaamiselle on tarvetta. Juuri lapsiin kohdistuvat rikokset ovat haastavimpia.

- Sitä näyttöä on usein vähän ja ollaan aika paljon kertomusten varassa. Esimerkiksi on lapsen sana vastaan aikuisen sana ja jokainen ymmärtää miten haasteellista sitä juttua on tutkia, Lahtinen kuvaa.

Jokelainen muistuttaa, että oikeuspsykologian asiantuntemusta voi soveltaa myös tutkittaessa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä tai vaikeita erotilanteita.

- Täällä on käsitelty esimerkiksi psykopatiaa ja se hyödyttää ihan tavallista terapiatyötäkin, Jokelainen arvioi.

Pihajoki on kiinnostunut pohtimaan myös ihmisen muistin erikoislaatuisuutta. Esimerkiksi esitutkinnassa kerrotaan asioita eri tavalla kuin asian oikeuskäsittelyssä syytettynä tai todistajana.

- On vain inhimillistä, että ihminen muistaa asioita eri tavalla, kun aikaa on kulunut. Tämä pitäisi osata ottaa sitten huomioon, Pihajoki huomauttaa.

Syyttömälle lätkäistiin murhatuomio

Oikeuspsykologian koulutusta luomassa ollut rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen arvioi, että alan asiantuntemuksen puute on johtanut rikosjutuissa usein vääriin päätöksiin.

- Kyllä vääriä päätöksiä on tehty aivan kiistatta. Nythän viimeisin hälyttävä esimerkki oli Ruotsista, jossa henkilö oli tuomittu kahdeksasta murhasta syyttömänä.

Tolvasen mukaan väärä tuomio syntyi, kun psykoterapiaa koskevaa tietoa sovellettiin virheellisesti.

- Asiantuntija oli hairahtunut eikä oikeudella ollut kykyä arvioida asiantuntijan työtä.

Tolvanen korostaa, että oikeuslaitoksessa pitää olla tietoa ja taitoa arvioida kuka on oikeasti asiantuntija. Lisäksi pitää ymmärtää onko menetelmiä käytetty oikein. Lopuksi on osattava soveltaa asiantuntija antamaa tietoa omassa päätöksenteossa.

- Syyttäjillä, asianajajilla ja tuomareilla pitäisi olla kohtuulliset perustiedot oikeuspsykologiasta, Tolvanen korostaa.

Osapuolilla omat psykologit

Vaikeissa rikosjutuissa oikeussalissa voi olla oma psykologi sekä syyttäjällä että puolustuksella ja oikeusistuimella vielä kolmaskin.

- Tämmöisiä tapauksia on ollut, esimerkiksi Auer -jutuissa, Tolvanen huomauttaa.

 Psykologien tehtävänä on horjuttaa toisen osapuolen näyttöä, ja se on jo Amerikan meininkiä Suomessakin.

- Ilmiö näyttää olevan yleistymässä, Tolvanen myöntää.

Anna-Kaisa Jokelainen ei innostu psykologien kilpalaulannasta oikeussalissa.

- Eettiset lähtökohdat on pidettävä ensisijaisina, kuten opetuksessa on korostettu, Jokelainen muistuttaa.

Työpaikkoja useilla aloilla

Hanna-Mari Lahtinen on opettanut yliopiston ulkopuolella myös poliiseja. Avoimessa yliopistossa heitä on yliopiston pääaineopiskelijoiden mukana. Myös juristeja on istunut luennoilla.

- Poliiseilla on suuri tarve oppia näitä asioista ja motivaatio on ollut korkealla, Lahtinen vakuuttaa.

Yliopistosta valmistuneilla on hyvät mahdollisuudet löytää alan töitä.

- Opiskelijat ovat työllistyneet esimerkiksi lasten ja nuorten oikeuspsykiatriseen sairaalayksikköön. Voi olla että psykologeja nähdään jatkossa töissä myös poliisiasemilla.