Oikeusministeri selvensi kantaansa kuolemanrangaistukseen – koulisi rikollisia kovemmalla kädellä

Lindström määräsi selvitysryhmän tutkimaan, vastaavatko rikoksista tuomitut rangaistukset kansalaisten oikeustajua, mikä kohautti osaa oikeusoppineista. Esimerkiksi emeritusprofessori Jyrki Virolainen piti blogissaan yleisen oikeustajun selvittämistä luotettavasti mahdottomana tehtävänä.

– Oikeusoppineet ovat kritisoineet, mutta oikeusoppineet ovat myös kannattaneet selvitystä, puhumattakaan kansalaisista, joilta on tullut valtavasti peukkua. Heidän viestinsä on, että hyvä, kun vihdoin tutkitaan, Lindström sanoo STT:lle työhuoneessaan.

Oikeusministeriö setvii kansalaisten oikeustajua yhdessä kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin kanssa. Selvitykseen sisältyy väestöpohjahaastattelu, tuomaripaneeli ja kolmannessa vaiheessa väestöstä koottu paneeli.

– Lopputuloksena katsomme, onko lainsäädännössä ja olemassa olevien rangaistusasteikkojen käytössä oikeasti jotain korjattavaa liittyen kansalaisten oikeustajuun.

Lindströmin mukaan oikeustajun selvittämistä oli mietitty ministeriössä jo ennen hänen aikaansa. Siksi työhön oli valmiudet ryhtyä nopeasti. Selvitystyö kestää arviolta puolitoista vuotta ja maksaa 150 000 euroa.

Salaa oman kantansa

Henkilökohtaisesti Lindström on nykyistä ankarampien rangaistusten kannalla, vaikka monien tutkimusten mukaan rangaistusten koventaminen ei ole juuri vähentänyt rikollisuutta.

– Jos rangaistukset ovat oikeassa suhteessa tekoihin, minkä määrittely on tietysti vaikeaa, väitän, että jonkun verran ennaltaehkäisevä vaikutus niillä on. Kyllä meillä pitää olla rangaistukset, jotka koetaan rangaistuksina.

Sitä hän ei kuitenkaan paljasta, millaisissa rikoksissa rangaistusten pitäisi hänen mielestään olla nykyistä ankarammat.

– Jos sanon henkilökohtaisen mielipiteen, se on ministerin mielipide. Minulla on kyllä mielipide, mutta en lähde sitä sanomaan. Silloin ottaisin kantaa yksittäisiin tuomioihin, eikä se ole viisasta.

Valtiolta tarvitaan lisäpanostusta vankeinhoitoon, jos rangaistukset kovenevat. Lindström myöntää, ettei tähän yhtälöön ole olemassa helppoa ratkaisua.

– Vankipäivien määrä kasvaa, jos rangaistusasteikkoa käytetään tiukemmin. Myös sakkorangaistusten korottaminen ja muuntorangaistuksen palauttaminen lisäävät vankeja. Tavoitteena on saada yhä useampia asioita sovitteluun, ja keventää taakkaa sieltä päästä.

Ei aja kuolemanrangaistusta

Lindström sai ministerinuransa alkumetreillä myös vastailla kysymyksiin kuolemanrangaistuksesta. Hän oli tuoreena kansanedustajana vuonna 2011 sanonut Sanoman maakuntalehtien kyselyssä, että olisi valmis harkitsemaan kuolemanrangaistusta.

– Selitin, että jos kyseessä on esimerkiksi todella törkeä lapseen kohdistunut rikos tai Breivik-tyyppinen väkivallanteko, niin voisin harkita.

– Näin minusta siis tuli kuolemanrangaistuksen kannattaja. En aio ajaa kuolemanrangaistusta.