Oikeuskanslerille viime vuonna lähes 1300 valitusta

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Oikeuskanslerin virasto vastaanotti viime vuonna lähes 1300 valitusta, joista tutkittavaksi otettiin 789. Määrä on lähes sama kuin edellisvuonna.

    Oikeuskanslerin virasto vastaanotti viime vuonna kaikkiaan 1292 viranomaisten toimintaa koskevaa kantelua. Luku vastaa kutakuinkin edellisvuoden määrää (1282). Oikeuskansleri Paavo Nikula on antanut viime vuotta koskevan kertomuksensa eduskunnalle ja valtioneuvostolle.

    Kanteluita otettiin tutkittavaksi 789. Näistä oikeuskanslerin tai apulaisoikeuskanslerin toimenpiteisiin johti 142 eli 18%. Eniten kanteluja kohdistui tuomioistuimiin, poliiseihin ja sosiaaliviranomaisiin. Oikeudellisia lausuntoja oikeuskansleri antoi kertomusvuoden aikana muun muassa Suomen Pankin johtokunnan jäsenen nimittämisestä, arpajaislain käsittelystä sekä useista lainsäädännön uudistamishankkeistä.

    Kantelut tuomioistuinten ja poliisin toiminnasta lisääntyivät

    Tuomioistuimiin kohdistuneiden kantelujen määrä (228) kasvoi jonkin verran edellisvuodesta (216). Yleisimmin syynä oikeuskanslerin puuttumiseen tuomioistuimen menettelyyn olivat oikeusturvaa loukkaavat oikeudenkäyntiongelmat. Oikeuskansleri voi puuttua kuitenkin vain oikeudenkäyntimenettelyssä havaittuihin ongelmiin eikä varsinaisiin tuomioihin.

    Poliisia koskeneissa kanteluissa kasvua oli muihin viranomaisryhmiin verrattuna eniten. Kertomusvuonna niitä tuli tutkittavaksi 180, kun edellisvuonna luku oli 141. Näissä kanteluissa kysymys oli usein poliisin menettelystä esitutkinnan yhteydessä.

    Edellisvuodesta poiketen sosiaaliviranomaisia koskevien kantelujen määrässä oli laskua. Niitä vastaanotettiin yhteensä 121. Vuonna 2000 vastaava lukumäärä oli 166. Kantelujen vähenemiseen on saattanut vaikuttaa vuonna 2001 aloitettu kuntien sosiaaliasiamiesjärjestelmä.

    Liian hidas käsittely usein syynä

    Usein syynä oikeuskanslerin toimenpiteeseen, viranomaisryhmästä riippumatta, oli asioiden käsittelyn liiallinen viipyminen. Muita syitä olivat mm. asiakirjojen julkisuusperiaatteen tai kielilainsäädännön noudattamatta jättäminen sekä toimeentulotukeen, verotukseen tai potilasturvallisuuteen liittyneet asiat. Myös kansalaisuus- ja oleskelulupa-asioissa kiinnitettiin viranomaisten huomiota säännösten noudattamiseen.

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •