Oikeuskansleri moittii oikeusministeriön vaalijohtajaa

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka moittii antamassaan päätöksessä harvinaisen suorasanaisesti oikeusministeriötä ja etenkin sen vaalijohtajaa Arto Jääskeläistä. Jonkan mukaan oikeusministeriö on toiminut poliitikkojen vaalirahailmoitusten käsittelyssä silmiinpistävän passiivisesti ja Jääskeläinen on virkamiehenä menetellyt asiassa huolimattomasti sekä virkavelvollisuutensa vastaisesti.

Jonkan päätös koskee vaalirahoitusilmoitusten käsittelyä oikeusministeriössä. Koko asia lähti liikkeelle viime keväänä vaalirahoituksesta syntyneen kohun jälkeen, kun professori Jyrki Virolainen teki oikeuskanslerille kaksi kantelua vaalirahoitusilmoituksista. Kantelujen jälkeen oikeuskansleri keskusteli asiasta oikeusministeriön virkamiesten kanssa ja pyysi selvitystä kahdelta edelliseltä oikeusministeriltä, Johannes Koskiselta (sd.) ja Leena Luhtaselta (sd.).

Oikeusministeriössä ei ole tähän asti tarkastettu vaalirahailmoitusten oikeellisuutta kuin lähinnä muodollisten seikkojen, esimerkiksi allekirjoitusten oikeellisuuden, osalta. Vaalirahailmoitusten valvontaa ei siis ole tehnyt Suomessa kukaan - ministeriön mukaan heillä ei ole siihen resursseja, laki ei anna valvontaan mahdollisuutta ja poliittinen paine sekä julkisuus hoitavat sen, että poliitikot kertovat rahoituksestaan oleellisen. Viime kevään vaalirahakohu kuitenkin osoitti viimeistään, että näin ei todellakaan tapahdu, vaan poliitikot ovat saaneet kampanjoihinsa suuria summia, joiden alkuperää ei ole kerrottu.

Vaalijohtajan asema arvioidaan joulukuussa

Vaalijohtaja Jääskeläinen oli parin viime vuoden aikana kertonut useille tiedotusvälineille pitäneensä vaalirahoituslakia liian löysänä ja ilmoituksia puutteellisina. Jonkan mielestä näistä havainnoista olisi pitänyt kertoa myös asianosaisille, ei vain toimittajille.

- On jokseenkin ennenkuulumatonta, että virkamies arvioi julkisuudessa viran puolesta käsiteltäväkseen saamien asiakirjojen lainmukaisuutta, mutta ei välitä havaintojaan suoraan asianomaisille. Kansleri pitää vaalijohtajan menettelyä virkamiesaseman kannalta kysymyksiä herättävänä, mutta esille ei ole tullut mitään sellaista, joka antaisi oikeuskanslerille laillisuusvalvojana oikeudellista perustetta puuttua tämän menettelyyn, päätöksessä sanotaan.

Jonkka ei siis vaadi Jääskeläisen eroa, eikä sitä vaadi oikeusministeri Tuija Braxkaan (vihr.). Braxin mukaan Jääskeläisen asema arvioidaan joulukuussa, kun oikeusministeriössä parhaillaan käynnissä oleva sisäinen tarkastus valmistuu. Tarkastus koskee kuntavaalien sähköistä äänestystä, jossa ilmeni vakavia ongelmia.

- Oikeuskanslerin moitteet ovat aina ne kaikista ylimmä, ja oikeusministeri yhtyy tietysti hänen näkemykseensä, että on ollut syytä kiinnittää huomiota hänen (Arto Jääskeläisen) huolellisuuteensa. Se on virkamiesoikeudellinen arvio tässä tilanteessa. Laajemmat arviot tehdään vasta sitten, kun ollaan saatu sisäinen tarkastus tehtyä, Brax sanoo.

Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen on parhaillaan sairauslomalla, eikä häntä tavoitettu.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat