Suomen hiihtoliiton entisen päävalmentajan Kari-Pekka Kyrön kohtelu oli lainmukaista, katsoo eduskunnan apulaisoikeusasiamies.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio ei ole löytänyt lainvastaisuuksia tavasta, jolla poliisi ja tulli ovat kohdelleet Suomen hiihtoliiton entistä päävalmentajaa Kari-Pekka Kyröä maastohiihdon parin vuoden takaisen dopingkatastrofin jälkimainingeissa.
Lahden vuoden 2001 MM-hiihtojen dopingskandaalissa ryvettynyt Kyrö oli kannellut oikeusasiamiehelle pakkokeinoista, joita häneen on kohdistettu dopingjupakasta alkaneessa esitutkinnassa. Lisäksi viranomaiset ovat Kyrön mielestä vuotaneet häneen liittyneitä asioita lainvastaisesti julkisuuteen.
Rautio ei löytänyt tukea väitteille lainvastaisuuksista. Hän katsoo poliisin toimineen harkintavaltansa rajoissa ja hyväksyy Kyröön kohdistetut pakkokeinot, kuten takavarikon, kotietsinnät, kiinnioton ja pidättämisen sekä televalvonnan.
Kahdesta kantelun kohdasta poliisi ei kuitenkaan selvinnyt aivan puhtain paperein. Toinen koski huoltoasemalta löytyneeseen Hiihtoliiton lääkärilaukkuun liittynyttä poliisin tiedottamista. Toisessa oli kyse siitä, että Kyrön 8-vuotias poika jäi yksin kotiin, kun isä vietiin kuulusteluihin, tosin Kyrön omalla luvalla.
Lääkerikoksesta epäilty Kyrö tarkastettiin
Hiihtoliiton lääkärilaukku löytyi huoltoasemalta helmikuussa 2001 kesken Lahden MM-kisojen. Laukussa oli mm. lääkepakkauksia ja käytettyjä nestetiputuspusseja.
Raution mukaan löytötavaralaukun sisältö oli sellainen, että vaara salassa pidettävien terveystietojen paljastumisesta oli olemassa. Tällaisia tietoja poliisi ei tosin antanut julkisuuteen, mutta Rautio yhtä kaikki kiinnittää laukkutapauksesta vastanneen Malmin poliisin komisarion huomiota tähän näkökohtaan.
Maaliskuussa 2001 tulli ja keskusrikospoliisi olivat Helsinki-Vantaan lentoasemalla vastassa Oslosta saapunutta Kyröä, jota jo epäiltiin lääkerikoksesta. Rautio hyväksyy myös sen, että Kyrö tällöin tarkastettiin ja hänen muistikirjansa takavarikoitiin.
Rautio: Pidätys perusteltu
Kesäkuussa 2001 Kyrö oli kiinniotettuna ja pidätettynä liki kaksi ja puoli vuorokautta. Tässä vaiheessa Kyröä epäiltiin jo salakuljetuksesta. Rikosylikomisario Pauli Huuskonen keskusrikospoliisista (KRP) perusteli pidättämistä erityisesti sillä, että Kyrön pelättiin muutoin olevan yhteydessä hollantilaisiin rikoskumppaneihinsa.
Huuskosen mukaan oli "aivan ilmeistä, että he olivat pyrkineet sopimaan annettavista vastauksista kuulustelujen varalle". Rautio piti tapausta hieman tulkinnanvaraisena, mutta hyväksyi perustelun.
Sen sijaan poliisin ei Raution mielestä olisi pitänyt jättää 8-vuotiasta poikaa yksin kotiin, vaikka Kyrö itse oli tämän hyväksynyt.
- Pidän ensinnäkin uskottavana sitä Kyrön ilmoitusta, että hän oli tuolloin poissa tolaltaan ja että tilanne oli hänelle "kaoottinen". Tällaisessa tilanteessa ei tulisi antaa ratkaisevaa merkitystä vanhemman omalle kannanotolle, koska se ei välttämättä ole perustunut riittävään harkintaan, Rautio ojentaa Huuskosta.
Näyttöä myös törkeästä petoksesta
Myöhemmin käräjäoikeus myönsi KRP:lle luvan hankkia Kyrön televalvontatiedot, kun salakuljetusepäilyn rinnalle oli noussut epäilty törkeä petos.
Rautio ei yhtynyt Kyrön näkemykseen, että poliisi olisi tekaissut petosepäilyn saadakseen televalvontaluvan, jota pelkällä salakuljetusepäilyllä ei olisi saatu. Rautio piti perusteltuna tutkinnanjohtaja Huuskosen näkemystä, että epäillyt salakuljetukset ovat samalla näyttöä törkeästä petoksesta.
(MTV3-STT)