Nyt tiedetään – edes jotain

Edellisessä blogissa kirjoitin, että suomalaisia lastensuojeluviranomaisia ei kannata sokeasti puolustaa. Ongelmana oli se, että todellisuudessa meillä ei ollut mitään tietoa millaisista tapauksista venäläisperheiden lasten huostaanotoissa oli kyse.

Tiedonhankintaa vaikeutti se, että sen paremmin hallinto-oikeudet kuin korkein hallinto-oikeus ei merkitse diaariinsa valittajan kansalaisuutta. KHO:n tietopalvelu kuitenkin MTV3 Uutisten pyynnöstä etsi venäläistapauksia.

Niitä löytyi viimeisen noin kolmen vuoden ajalta kahdeksan. Näissä on siis kyse huostaanotoista, jotka ovat edenneet korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Määrä ei ole iso, mutta täsmää suhteessa. Kun suomalaisten valituksia on vuosittain kolmisensataa, niin venäläisten valituksia on noin kolme. Suomen venäläisväestön osuus on noin prosentti, joten suhde täsmää. Venäläisten tapauksia ei siis päädy korkeimpaan hallinto-oikeuteen enempää kuin suomalaistenkaan.

Venäläisten huostaanottotapaukset liittyvät usein vanhempien alkoholi- ja mielenterveysongelmiin. KHO-tapaukset löytyvät näistä jutuista.

Kun lukee päätöstiivistelmät, niin huomaa hyvin, että venäläisten huostaanottojen taustalla on useimmiten vanhempien mielenterveys- ja alkoholiongelmia. Ne näkyvät häiriöinä lasten kehityksessä ja käytöksessä. Kansalaisuus ei näytä päätösten perusteella merkitsevän mitään, vaikka hakijoiden puolelta siihen useasti vedottiin.

Tosin epäluottamus viranomaisiin on tyypillistä suomalaisillekin valittajille.

Epäilemättä venäläistapauksissa on ollut hyvinkin perusteet huostaanotoille, mutta yksi niistä osoittaa sen että sokeasti viranomaisiin ei kannata luottaa.

Ns. tapaus kahdeksikossa oli kyse huostaanotosta, jonka hallinto-oikeus purki. Oikeuskäsittelyn aikana venaläislapsia pidettiin huostassa laittomasti yli kahden vuoden ajan.

Ongelma juontui Kouvolan hallinto-oikeuteen, joka tulkitsi lastensuojelulakia laajentavasti perhettä vastaan. Hallinto-oikeus purki huostaanoton, mutta samalla määräsi lapset pidettäväksi huostassa kunnes päätös saa lainvoiman.

Ikään kuin rikoksesta syytetty todettaisiin käräjäoikeudessa syyttömäksi, mutta määrättäisiin vankilaan kunnes hovi on antanut päätöksensä.

Päätöksestä ei selviä mikä tällaisen ratkaisun syynä oli. Psyykkisesti sairaalle äidille lapsia ei voinut antaa. Päätöksen perusteella asia näyttää olleen enemmän sukupuolikysymys kuin kansalaisuuskysymys. Hallinto-oikeus ei nähnyt huostaanotolle perusteita, muttei kuitenkaan oikein luottanut isään.

KHO:lta kesti vielä puolitoista vuotta käsitellä juttu loppuun.

Lue KHO:n päätös (pdf) tästä: nstapaus8

Lue myös:

    Uusimmat