Nurmea tankkiin - viljelijät voisivat tuottaa polttoainetta

Nurmesta voisi tuottaa biokaasun raaka-ainetta maatiloilla. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on selvittänyt, millä edellytyksillä nurmipolttoaineen tuottaminen olisi mahdollista.

Tulosten mukaan nurmea riittäisi kaasun raaka-aineeksi noin kymmenelle 10-15 megawatin laitokselle ilman, että tuotantoala olisi pois ruuantuotannosta. Tutkimusalueena olivat Häme, Uusimaa ja Kaakkois-Suomi.

- Peltoala ja kuljetusmatkat eivät rajoittaisi toimintaa valitulla hankealueella. Esimerkiksi kolmen megawatin laitoksen raaka-ainehuolto vaatisi noin 1 200 hehtaarin peltoalan, laskee Bionurmi-hanketta koordinoinut MTT:n tutkija Arja Seppälä.

Biokaasulaitoksen lähialueella syntyvän karjanlannan voisi myös ohjata energiakäyttöön.

Viljelijät kiinnostuneita

Biokaasu lisäisi uusiutuvan energian osuutta liikennepolttoaineissa ja parantaisi Suomen ulkomaankaupan vaihtotasetta. Hankkeessa verrattiin biokaasunurmen ja Suomesta vietävän rehuviljan vaikutusta vaihtotaseeseen. Ero oli biokaasunurmen hyväksi 350-800 euroa hehtaarilta, koska biokaasutuotanto vähentäisi ulkomaisen polttoaineen ostotarvetta.

- Toiminnan käynnistämisen kulut ovat verrattain korkeat, mutta biokaasuautoilun yleistyttyä riittävästi nurmibiokaasu ei tarvitsisi enää yhteiskunnan tukea. Biometaanipolttoaineen verottomuus riittäisi kilpailueduksi, arvioi Seppälä.

Nurmirehun hyötykäyttö eteläisessä Suomessa on vähentynyt, koska yhä harvemmalla tilalla on karjaa. Nurmista olisi kuitenkin monenlaista hyötyä: peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys pitää ravinnevalumat kurissa, nurmi parantaa maata viljatilan kierrossa ja vähentää kasvitautien torjuntatarvetta.

Hankkeen aikana kävi selväksi, että viljelijöillä on halua tuottaa nurmibiomassaa biokaasulaitokselle varsinkin, jos laitos on paikallisessa omistuksessa ja hyötyjä saadaan paikallistasolle.

Lue myös:

    Uusimmat